maanantai 5. kesäkuuta 2017

Armas Nose Work kokeessa


Osallistuimme Armaksen kanssa kerhomme järjestämään NWF-kokeeseen 27.5. lauantaina. Meillä on ihan loistava NW-porukka missä treenaamme ja saimme yhdessä vedettyä mukavasti 20 koiran kokeen läpi. Koe oli Nose Work Finlandin ensimmäinen virallinen 1-luokan koe ja tuomarina toimi Pekka Alamommo. Tänään tuli kokeeseen liittyen hauska yllätys, kun Lapin Kansan sähköinen lehti lävähti näkyville. Olimme päässeet NW-jutun kuvituskuvaan ja videolle!

Minulla ei ollut Armaksen kanssa koetta ajatellen mitenkään erityisiä tulostavoitteita, vaan lähdin testaamaan tämänhetkisen taitotasomme. Ulkotreenejä meillä oli alla vasta pari viikkoa, eli vain muutamat hassut treenit, ja niiden perusteella odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Armas oli koeaamuna nimensä mukaisesta valmis tositoimiin. Itselleen tyypillisesti se oli hirmuisen hyväntuulinen ja kontaktinhakuinen. Minuakaan ei jännittänyt, niin paljon kuin olisi voinut, sillä koiran into tuntui hyvältä ja rauhoitti minua. Olimme suoritusvuorossa neljäntenä ja koepäivä alkoi sisätiloissa tehdyillä etsinnöillä. 

Ensimmäisenä oli sisätilaetsintä, jossa haju oli kirjahyllyssä. Armas nuuskutti kovasti ja teki hyvin töitä. Näin selkeästi sen olevan hajun perällä, mutta tulkitsin sen ilmaisun liian hätäisesti noin 50cm päässä oikeasta hajun lähteestä. Meidän tuomittiin väärään löytöön. Annoin Armaksen työskennellä loppuun ja sain siltä huomattavasti selkeämmän ilmaisun. Ohjaajan moka, mutta tästä opin kovasti. Aikaa olisi ollut 2 minuttia ja minä hätäilin 31 sekunnin kohdalla. 

Palkkasin koiran leikittämällä hyvästä suorituksesta ja siirryimme seuraavaan osioon. Armaksella tuntui olevan vielä enemmän vauhtia kun se pääsi laatikoille. Oikea haju löytyi 15 sekunnissa selkeällä ilmaisulla. Loppujen lopuksi Armas tuli tässä osiolla toiseksi aikansa perusteella. Näiden suoritusten jälkeen olin niin hyvällä tuulella ja onnellinen koiran työskentelystä, että olisin voinut itkeä ilosta.



Muutaman tunnin odottelun jälkeen pääsimme aloittamaan ulkoetsinnät. Ulkotilaetsinnässä haju oli halkopinossa ja Armas ihan pihalla. Tässäkin oli aikaa 2 minuuttia etsiä ja 1,14 sekunnin kohdalla Armas päätti merkata muutamalla tipalla isoimman pölkyn. Tästä tuli luonnollisesti keskeytys ja kolme miinuspistettä. Siirryimme heti seuraavaksi ajoneuvolle, joka oli traktori peräkärryineen. Armas oli innolla mukana, mutta sitä kiinnosti etsimistä enemmän penkereen alla seisoskelevat ihmiset ja viereisen koirahoitolan ulkotarhoilta tulevat tuoksut. Tuuli oli voimakas, mutta en usko sen haitanneen, jos koira olisi selkeämmin tiennyt mitä olemme pihalla tekemässä. Tässä oli kuitenkin kiva huomata, miten sain Armaksen aina innostumaan ja keskittymään minuun ja etsintöihin ihan vain liikkumalla innostavasti. Hajua ei kuitenkaan löytynyt traktorista 2 minuutissa. Lopullinen sijoitus oli kokonaistuloksissa 18/20 pisteitä 25/100 ja miinuspisteitä kolme, aika oli 06:15, eli jokainen nollattu osa-alue toi kokonaisaikaan lisää osa-alueeseen käytettävissä olleen maksimiajan.

'
Ensimmäinen koe meni siis ohjaajan ja koiran taitojen mukaisesti ja olen suoritukseen siksikin hyvin tyytyväinen. Armas tuntui kisakaverina vakaalta työskentelyvireensä puolesta ja säilytti hyväntuulisuutensa paineistumatta. Kokeen jälkeen pää on raksuttanut treenikuvioita ja kalenteria olen selaillut hieman jo uuden koepäivän löytämiseksi. 

Ajatuksia koe herätti kovasti mm. koejärjestelyiden puolesta, siitä miten tulosten ilmaisua voisi kehittää, tämän hetken sääntöjen ymmärrettävyyttä sekä miten niiden tulkitaa sekä dopingsääntöjen mahdollista tarpeellisuutta, mutta päälimmäisenä ajatukset pyörivät siinä miten laji on loppujen lopuksi nopeuskilpailu, tai siitä on vaarassa tulla sellainen. Itselläni ei sinänsä pitäisi olla pumin kanssa mitään valittamista, koska pumi pystyy tekemään töitä ripeästi mutta tarkasti. Lähinnä mietin lajin säilyttämistä mielekkäänä myös niille ei niin nopeille koirille ohjaajineen. Ettei lajista tulisi samanlaista kilpajuoksua kuin agilitystä, jossa vain tietyntyyppiset koirat ovat niitä, joiden kanssa pärjää kilpajuoksussa aikaa vastaan. Tämän hetken säänöillä virheitä tulee suorituksista yllättävän vähän ja lopullisen sijoituksen virheettömällä suorituksesta määrää aika. Toki luokan nousuun oikeuttavia tuloksia saa kerättyä hitaillakin koirilla, mutta niillä ei niin helposti pääse sitten palkinnoille. Tosin tässäkin pitäisi muistaa, että säännöissä puhutaan kokeesta, ei kilpailusta. Kokeessa mitataan ensisijaisesti osaamista ja toissijaisesti kilpaillaan muita vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.