Ekat rokot

Nuppu sai tänään ensimmäiset rokotukset. Itseasiassa siihen jouduttiin tuikkaamaan kaksi piikkiä. Ensimmäinen meni huti, eli sain rokot sormilleni, kun Nuppu yllätti eläinlääkärin kiroilemalla erittäin rumasti. Nuppunen loukkaantui syvästi lääkärille piikittämisestä, mutta ei kuitenkaan pelännyt. Heitti vain hännän takaisin selän päälle kun tilanne oli ohi. Käsittämätöntä miten nopeaa Nuppu palautuu ikävistä kokemuksista. Lattialla se oli kuin mitään ei olisi ikinä sattunutkaan. Tutkiskeli vain huonetta ja hakkua rätkytti huomiota, kun oli Mimmin vuoro olla tutkittavana. Hauskaa oli nähdä, että se osaa myös rentoutua, eli lopulta makoili ihan rauhallisena lattialla.

Mimmin pattien kanssa saamme taas olla huoletta. Rasvakasvaimia suurin osa. Takajalan patti varmaan tulee ajankohtaiseksi poistaa syksymmällä. Sekin on kuitenkin sellaisessa paikassa, että nahkaa riittää paikkailuun.

Huominen työpäivä vielä, niin sitten alkaa kuukauden kesäloma!

J.k Nuppu punnittiin eilen ja painoa oli 5,2kg. Olisipa kiva tietää minkä verran Nupun sisaret painaa. Pitää tässä kaivaa vielä esiin muistiinpanot Mimmin ja Usvan kasvusta, ihan mielenkiinnosta.

Bh-treenit ja Nupun uusi nuttu

Usvalla oli tänään bh-treenit. Mimmi lähti seuraneidiksi, mutta pääsi lopulta mallikoiraksi muille. Aika hauskaa, saimme siis käytännössä näyttää millaisella suorituksella voi päästä Bh-kokeen läpi. No, teki Mimmi hieman parempaa työtä 2005 kun se kokeen suoritti. Hauskaa mummelilla oli ja sen kuuli.

Usvan työskentely oli sen verran hyvää, että alan uskoa kokeen läpäisemisen olevan mahdollista jo heinäkuussa. Kovasti pitää vielä treenata. Usva mm. jätättää käännöksissä. Koemaisia suorituksia pitää ottaa enemmän ja opetella virittämään Usva niihin. Henkilöryhmää pitää ottaa myös. Minun omat avut liikkeestä istumisessa ja maahan menossa on vielä tarpeettoman isot. Pitäisi vain voida luottaa koiraan enemmän. Isoin ongelma kokeessa tulee olemaan hyönteiset, eli pitää keksiä jokin varma karkoite niille. Muuten Usvan koesuoritus menee turkin putsauksessa.. Kaupunkiosiossa hirvittää vain rullaluistelija. Se nimittäin laukaisee Usvalla saalisvietin..ja hirveän huudon.

Nuppua trimmailin vähän tänään. Olipas vain vaikeaa, kun turkki on niin erilainen kuin aikuisen koiran. Valoa oli myös liian vähän. Musta turkki imee kaiken valon ihan eritavoin kuin esim. harmaa. Usva on helppo trimmata huonossa valaistuksessa, mutta nuo mustat.. Nuppu oli todella nätisti koko operaation ajan, kun namitus oli kohdallaan.

Nuppu on nyt siis hieman kevyemmässä turkissa. Karvaa lähti kamalasti, mutta kyllä sitä vielä jäikin. Yritin ottaa säästeliäästi, jotta pentumaisuus ei kärsisi. Huomenna on tarkoitus ottaa parempia kuvia, mutta tässä nyt jokunen.

Lisää kuvia Kuttukuusta

Selailin kuviani ja päätin vielä laittaa muutaman kuvan.



Usva oli onnesta soikeana päästessään juoksentelemaan pellolle. Minä puolestani hihkuin riemusta, sillä pääsin tekemään samaiselle pellolle kesän ensimmäisen peltojäljen. Hyvin Usva jäljesti, liina vain oli liian lyhyt. Palkkana jäljen päässä oli villasukkani kun en muuta keksinyt. Ei ollut yhtään huono valinta. ;)





Vanha päärakennus oli lumoava. Vanhoissa taloissa on aina oma tunnelmansa.



Minipossu "Barbie"



Tilan nuori paimenkoira "Muffy" oli mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Rodultaan se on koolie. Näitä Australialaisia työkoiria ei ole Suomessa kuin kaksi. Todella miellyttävä koira ja rotuna se olisi varmasti hyvä myös muuhunkin harrastamiseen.

Kuttukuu 8.-10.6

Kävimme Usvan kanssa kokeilemassa paimentamista Vehmersalmella Kuttukuun tilalla 8.-10.6.

Reissu oli mahtava. Pakko päästä uudelleen!

Usva ei ensin meinannut oikein kiinnostua paimentamisesta, sillä se on ikänsä tyydyttänyt viettiään metsän eläinten jahtaamisella. Lampaat ja vuohet eivät siis sitä oikein sytyttäneet verkkaisella liikkeellään. Viimeisenä päivänä Usva alkoi paimentamaan, kun siltä ensin vähän vaadittiin työntekoa. Usva on siis pilalle passattu, eli se normaalisti tekee töitä vain sen verran kuin sitä itseään huvittaa. Olipa mukava nähdä miten koira muuttui kun siltä vaati hieman normaalia enemmän. Emäntäkin joutui siinä samalla vähän ahkeroimaan. Lammaslauman edessä peruuttaminen on yllättävän rankkaa!

Suuri Kiitos Sinikalle ja Helenalle leirin järjestämisestä!









Usva yllätti minut siinä, miten rauhallinen se oli eläinten kanssa. Se ei ollut aikaisemmin nähnyt lampaita ja vuohia niin läheltä. Myöskään Paavi-pässin uhkaillut ja puskemisyritykset eivät Usvaan pahemmin vaikuttaneet.

Matkustaminen Usvan kanssa on aivan älyttömän helppoa. Kuopioon mentäessä se oli alkuun hieman rauhaton junassa. Takaisin tullessa meillä oli Oulussa vaihto. Usva on kamalan tärkeänä junaan menosta, ei siis ole pelkoa, että se jäisi pois matkasta ;).

Mimmi ja Nuppu jäivät äidilleni reissun ajaksi. Molemmat olivat varsin onnellisia Usvan paluusta. Mimmi osoitti ensimmäisen illan minulle mieltään, kiersi vain minut kaukaa aina kun meni ohi tai jos yritin pyytää luokseni...

Nuppu painoi 4,8kg 12.6. Kasvaa hyvää vauhtia.

Treeniä

Tänään käväisimme kentällä pumien kanssa. Seuraksemme saimme Jonnan koirineen. Tarkoituksenani oli ottaa Usvan kanssa ihan pikkuisen agia ja treenata bh:n liikkeestä istumista. Usva ontui vielä hieman edellisenä päivänä, emmekä sen vuoksi sitten lähteneet bh-treeneihin. Tänään se ei enää valitellut tassuaan. Ilmeisesti jokin oli tosiaan vain pistänyt/tökännyt/purrut (Nuppua yhtään syyllistämättä ) sitä tassun pohjasta. Toissapäivänä vielä luulin sillä olevan jotain vakavampaa, kiitos Usvan dramaatiikan tajun. Se näemmä, että mitä enemmän valittaa sitä enemmän saa hoitoa ja hellyyttä.

Agikentällä huomasin hyvin pian treenaamisen olevan mahdotonta, mikäli Nupun jättää valvomatta. Se nimittäin pyrki kauhomaan agilitykenttää kitusiinsa. Jonna joutui pitelemään pentua sen aikaa, että sain tehtyä Mimmin kanssa muutamat toiston keppejä ja Usvalle parit puomin kontaktit ja kepit. Mimmin kepit olivat kovasti sinnepäin, mutta kuitenkin niin kivat, että pääsin hihkumaan sille onnesta. Mummeli oli onneissaan ja sisäänmenot olivat taas paremmat kuin ikinä sen kisauralla. Usva otti puomin kontaktit nätisti molemmilla kerroilla, saatiin onnistumisprosentti pysymään korkeana kun ei treenattu sen enempää ;).

Häkkikentällä otin muutaman liikkeestä istumisen, ja olin erittäin tyytyväinen Usvan suoritukseen. Seuraamista otin jonkin verran juoksusta. Sekin toimi riittävän hyvin. Nuppu sai odotella sen aikaa autossa Mimmin kanssa. Yllättävän hyvin pieni pumi kulkeutui etupenkiltä takapenkille ja takaisin, vaikka ajattelin sen olevan mahdotonta "esteen" vuoksi.

Mimmi teki vuorollaan kaikkea kivaa nopeaa yhtäaikaa. Nuppua autoin namilla oikeille paikoille eteen, sivulle ja seuraamisen aloitukseen. Luoksetulo pienellä on mainio. Se on vielä tällä hetkellä kiinnostuneempi minusta kuin Mimmistä ja Usvasta. Nyt pitää vain vahvistaa lisää kontaktia ja lähellä olemista. Naksuunkin olemme ehtineet jo tutustua muutaman kymmenen namin verran. Pikkuhiljaa..