Hyvää Joulua!

Pakkasta -23 astetta

Tänään oli ensimmäinen todella kylmä päivä koko talvena. Lunta ei edelleenkään ole kuin muutama sentti. Eilen kävimme eläinten joulurauhan julistuksessa ja jouduimme lähtemään kesken pois. Seuralaiseni (äippä, Mimmi ja Usva) palelivat niin kovasti ettei valituksesta meinannut tulla loppua. Minä ja Nuppu olisimme tarenneet hyvin. No, eipä joulurauhan julistuksesta olisi mitään kuullutkaan, eikä me niin sanasta muutenkaan perusteta, ettei se niin haittaa ;). Nupulle taas yksi kokemus lisää kirjattavaksi pienen pumin muistikirjaan. Pikkuneiti oli taas kiukkuinen kuin ampiainen, ruoka-aika nimittäin lähestyi uhkaavasti ja kai silläkin hieman oli kylmä.. Eilen siis todettiin, etteivät mummot pärjää näissä ekoissa pakkasissa. Näihin kyllä tottuu, mutta nollakelien jälkeen ottaa jonkin aikaa koville.

Tänään oli sitten kunnon pakkaset. Töiden jälkeen koirat autoon ja hallille purkamaan päivän aikana kertyneet höyryt. Emme tehneet oikeastaan muuta kuin hauskuutimme toisiamme.

Viime viikolla kävimme asentamassa hallille peilit ja tänään pumit näkivät ne ensimmäisen kerran. Mimmi lähti aseenteella peiliä kohden, mutta pysähtyi sitten peilailemaan itseään. Tajusi vasta nähtyään Nupun ja Usvan peilissä mitä kapine oikein on. Usva kävi kurkkaamassa peilistä, mutta oli kuin sitä ei olisikaan. Nuppua peili kiinnisti kovasti ja se kävi vähän väliä palloilemassa peilin edessä. Hauska seurata miten kaikki reagoivat peileihin eritavoin.



Mimmi huomasi peilin ja vieraan koiran

Kuulumisia ja treeniä

Sitten viime merkinnän olemme treenailleet edelleen samaan tahtiin. Pari-kolme hallitreeniä viikossa.

Lexun työskentely menee koko ajan eteenpäin. Teknisesti se osaa jo bh:n liikkeet. Noudotkin sujuvat samaan malliin, mihin toissa kesänä niiden kanssa jäätiin.

Usvan kanssa olemme keskittyneet kontakteihin ja keppeihin omatoimitreeneissä. Valitettavasti pari ohjattua on jäänyt välistä, mutta niissä missä ollaan oltu koira on toiminut mielestäni varsin hyvin. Kisaaminenkin houkuttaa pitkästä aikaa. Pitää vain sitä ennen kuvat Usvan luusto uudelleen. Tottisjutuista en ole Usvan kanssa treenannut muuta kuin noutoa, ehkäö siksi että se sujuu kaikista parhaiten. Saadaan molemmat kaivattuja onnistumisen kokemuksia. Kivaa on ollut. :)

Nuppunen on päässyt treenamaan agia, tottisliikkeitä ja näytelmiä varten. Yllättävän hyvin meni taanoiset näytelmäharkat. Nuppu liikkuu hyvin ja antoi Paulan koskea itseensä ujostelematta. Hampaita en alkanut vielä näyttelemään, tai siis antanut "tuomarin" niitä räplätä. Nuppu on jännä otus. Näyttelytreenejä odotellessa se teki omaaloitteisesti tuttavuutta Tanjan kanssa ja antoi räplätä itseään tosi kivasti. Heti kun minä annoin namia Tanjalle Nuppua varten, niin johan N. heittäytyi epäluuloiseksi. Sain vinkiksi etten saisi antaa Nupulle tilaisuutta vetäytyä. Se itseassa toiminkin erittäin hyvin.

Viime to meillä oli Nuppusen kanssa erittäin hyvät agitreenit. Sain jo hyvin otettua sivulta ohjaamista. Kepit päätin sittenkin opettaa ilman ohjureita, samalla tavalla kuin Usvallekin. Taitaa olla kaikista nopein ja sopivin minulle. Ärsyttää jos hommassa on liian monta liikkuvaa osaa..rittää että minä ja koira liikumme jokaiseen ilmansuuntaan yhtäaikaa.

Nupun suusta löytyi muutama päivä sitten ikävä haavauma, joka on nyt sitten "tehohoidossa" .Haavauma on kipeän näköinen ja varmasti osasyy siihen miksi sen tunteet ovat taas leiskuneet viime aikoina. Toinen syy lienee lähiaikoina alkava juoksu. Meillä ehtikin olla jo aika leppoisaa tässä välissä. Onneksi kohta taas hellittää kun hormoonitoiminta tasaantuu.

Mimmin kanssa ajattelin jatkaa taas tottisliikkeiden treenausta. Ikäähän sillä on jo, mutta nauttii edelleen uusien asioiden opettelusta. Agitreeneissä Mimmin tehtävänä on nostattaa nuorisoa (ihan kuin sitä muka tarvitsevat, nousevat kuin pullataikina). Parasta mitä M. tällä hetkellä tietää on putken ja keppien tekeiminen uudelleen ja uudelleen..palkkakin kun on kohillaan.

Tässä muutama kuva Nupusta 8kk-trimmissä