torstai 21. heinäkuuta 2022

Tornio Nord 2022

Viime viikonloppuna olimme järjestämässä Pumit ry:n riveissä Tornion Nord koiranäyttelyä, jonne osallistui kaikkiaan 1699 koiraa. Näyttely oli monella tapaa erilainen järjestää kuin Rovaniemen Kv näyttely. Yksi iso tekijä oli näyttelypaikka ja sen tarjoamat valmiit puitteet perusjutuissa. Oli mahtava mennä näyttelypaikalle tietäen, ettei kaikkia sen fasiliteetteja tarvitse rakentaa alusta asti. Näyttelykokouksissakaan eikä siis etukäteen tarvinnut miettiä bajamajojen määriä tms. perustoimintoja, joiden suunnitteluun menee yllättävän paljon aikaa. Minun nakki oli tälläkin kertaa palkinnot, mutta niistäkin selvisin ilman määrien tuskailua etukäteen. Oli mukava vain levittää pöydälle toisten laskemat palkinnot ja luottaa siihen, että kaikkea on riittävästi. Showlinkissä kyllä osataan näyttelyn taustatyöt. 


Yksi ahkera talkoilija



Majoituimme Torandan Villa Merilinnassa, joka oli viihtyisä ja todella ihana Merivartioston vanha tukikohta, joka oli kunnostettu vanhaa rakennusta kunnioittaen. Merilinna olikin pitkästä aikaa paikka, jonne voisi mielellään muutoinkin mennä yöpymään, jos Torniossa vielä on majoittumisen tarvetta tulevaisuudessa. Tässä huoneessa majoittui keveästi kolme pumistia kahden pumin kanssa.

Mukavan viikonlopun kruunasi Pulmun näyttelymenestys sen ollessa VSP sertillä ja Nord sertillä. Pulmu oli taas iloinen häntää heiluttava itsensä kehässä vaikka sunnuntain reippain vesisade sattuikin juuri pumikehän ajaksi. Pumeja oli kaikkiaan ilmoitettu näyttelyyn kuusi ja tuomarina toimi Gunilla Skallman Ruotsista.

"Stor tik. Fina proportioner. Huvud av bra längd. Bra öron, dock någt brett ansatta, mörka fina ögon. Kraftigt bett. Bra rygglinje. Lite bred i sitt frontparti. Mycket bra bröstkorg. Väl ansatt och buren svans. Bra tassar. Typiska rörelser. Ganska bra päls. Trevlig attityd." AVO ERI AVK1, SA, PN1, SERT, NORD SERT, VSP


Napos Rudolf

Kasevan Classic

Napos Olivgeze


Zennovy Minda

Pieni videonpätkä avoimen luokan nartuista



Tässä näyttelyssä minulle kaikista parasta olivat muut järjestäjät ja se hyvä tekemisen henki, mikä taisi parhaimmillan välittyä myös näyttelyvieraille asti. Minulle koiranäyttelytalkoilut ovat aina olleet tärkeä osa oman harrastuksen rahoittamista yhdistystasolla. Esimerkiksi Rovaniemen Kv on tuonut aina omalle seuralle kaikkiin kerhossa harrastettaviin lajeihin rahaa, jolla on mm. uusittu välineitä ja maksettu tiloja. Nyt minulla oli vielä tärkeämpi motiivi osallistua talkoilemaan, sillä tämän näyttelyn tuotto Pumit ry:n osalta ohjautuu pumien terveysrahastoon ja tulee tulevaisuudessa hyödyttämään koko rotua. Talkoiluviikonloput ovat raskaita, sitä en kiellä, mutta toisaalta minulle ne tuovat myös tarvittavaa irtiottoa arjesta. Mikä parasta tämänkin viikonlopun sain viettää loistavassa ja iloisessa seurassa. Vietin siis yövuorojen väliset vapaat Torniossa talkoillen ja kolme vapaapäivää tuntui lopulta kolmelta lomaviikolta kun palasin maanantaina töihin ihan toisesta maailmasta. 

Perjantai-illan puuhana kehien asettelu sekä nurmelle että kartalle.

Niinä hetkinä kun saan kaikista eniten talkoilulta tuntuu samalla hirveän surulliselta tieto siitä, miten talkoilu on kuolemassa koiraharrastuksessa. Osa syy ilmiölle on harrastajien siirtyminen enemmän ja enemmän yhdistyksistä yritysten huomaan, mutta myös harrastajien arvot ovat muuttuneet eli halutaan enemmän vähemmällä työllä. Olen itse kasvanut koiraharrastustalkoiluun ja saanut niissä kaikista parhaat muistot harrastuksestani, sekä ne rakkaimmat ihmiset ja ystävät, jotka kulkevat mukana vuosikymmenestä toiseen. Surulliseksi tulen siis siitä, kun mietin miten paljosta ihmiset voivat jäädä paitsi, erityisesti yhteisöllisyydestä, jos eivät koskaan kokeile talkoilua. Samalla myös valitettavasti kaventuu oma ymmärrys siitä, miten paljon vapaaehtoisten aikaa esimerkiksi koiranäyttelyn järjestäminen vaatii. Asioita osaa aina arvostaa enemmän kun on omakohtaista kokemusta siitä, mitä niiden saavuttaminen on vaatinut. Facebookissa kiertääkin juuri Dogxpress'n hyvä kirjoitus aiheesta, jonka suosittelen kaikkien lukevan. 



maanantai 18. heinäkuuta 2022

Teräsvillan Alati Valpas "Edi" 2013-2022


Tänään meidät tavoitti suru-uutinen. Edi oli jo jonkin aikaa kipuilut ja syytä hankaliin kiputiloihin ei ollut löytynyt eläinlääkäreiden tutkimuksista huolimatta. Siinä kohtaa, kun apua koiran olon parantamiseen ei löydy täytyy ihmisen tehdä ainoa mahdollinen epäitsekäs ratkaisu ja päästää paras ystävä pois.

Edi jää minulle muistoihin rauhallisena ja harkitsevana pikkukoirana, josta kasvoi iso ja komea uros. Olen onnellinen, että sain seurata Edin elämää loppuun asti välimatkasta huolimatta. Suuri kiitos Edin perheelle näistä vuosista ja ennen kaikkea Edin hyvästä hoidosta. Kasvattajana parempaa en voisi toivoa.



"Tänään on se päivä,
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen sairas ja voimani ovat ehtyneet,
älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa, kohtaamme jälleen,
emmekä eroa enää koskaan."