Nuppu täytti tänään kolme vuotta. Periaatteena meillä on juhlia hieman hiljaisemmin alle 10-vuotiaita, mutta lahjuksensa tulee kuitenkin saamaan. Heti kun ehdimme yhdessä shoppailemaan. Uuden pannan Nuppu jo sai, mutta tuli tilattua liian pieni. Menee siis hetki kun tulee sopivan kokoinen tilalle.
Nuppu tuntuu taas paljon kypsemmältä kuin vuosi sitten. Perheen pentu se on silti edelleen. Lähinnä se siis itse kuvittelee niin, ja toiset koirat näyttävät tukevan sen kuvitelmia. Nupulla on edelleen kaikki pentumaiset elkeet, millä se selviää saamasta huutia vanhuksilta aina kun on töppäillyt. Leksu nyt muutenkin on sen pauloissa ilman pentumaista keikistelyä.
Kohta Leksu on taas entistä ihastuneempi. Tänään näytti jo hetken siltä, että Nupun kauan odotettu juoksu olisi saattanut jo alkaa. Ekan juoksun Nuppu aloitti kahta päivää ennen synttäreitään, nyt näyttää menevän muutaman yli. Edellinen juoksu loppui heinäkuussa, joten nyt näyttäisi juoksujen välin olevan n. 8kk. Se tarkoittaisi marras-joulukuulle reissua etelä-Suomeen..
Ollaan nyt oltu kunnolla treenitauolla. Rovaniemellä on jyllännyt kennelyskä ihan kunnolla ja päätin pelata varman päälle ettei koirani saisi tautia. Mimmiä lähinnä ajattelin, kun vanhukset kuuluvat taudin riskiryhmään. Jotenkin ei myöskään houkutellut ajatus neljästä limaa yskivästä koirasta. Ollaan siis jätetty kaikki ryhmätreenit väliin ja lenkkeilty ihan keskenämme. Tähän mennessä ollaan säästytty taudilta.
Oikeastaan tauko tuli ihan hyvään saumaa, vaikka se keppitreenien puutteessa tarkoittaa sitä etten osallistu Nupun kanssa pääsiäisen kisoihin. Toki alkamassa oleva juoksu myös estäisi sen. Usvan kanssa osallistumista vielä mietin. Hieman on välillä harmittanut kun kaikki vapaat sattuivat sopivasti meidän treenipäiville, mutta pysyin kuitenkin päätöksessäni pysyä kotiympyröissä. Kotona ollaan sitten puuhasteltu pikkujuttuja. koirat vaikuttavat varsin levollisilta tauosta huolimatta tai juuri sen vuoksi.