Bh-treeniä

Kävin Usvan ja Mimmin kanssa viettämässä kentällä laatuaikaa kolmistaan. Usvalla oli bh-treenit ja Mimmi lähti tosiaan mukaan viihdyttämään meitä ja nostattamaan Usvan työintoa. Mimmin kanssa otin ensin toko-hyppyä,joka meni kyllä ihan leikiksi. Mummelilla oli aivan käsittämättömästi virtaa ja tekemäni maksaherkut olivat ylihyviä. Kiitos vain Helenalle reseptistä, joka tuli Nupun käyttöohjeiden mukana.

Treenivuorossa oli liikkeestä maahan ja luoksetulo, sekä jokakertainen paikallaolo. Usva yllätti minut positiivisesti. Jäävät liikkeet ovat olleet yksi murheenkryyni, sillä Usva ei ole millään jäänyt. Treenaamattomuus sekä kuutamoTOKOilu auttoivat tähän. Liikkeestä maahan toimi nyt erittäin hyvin. Toki pitää vielä viilata liikettä lisää, jotta saan sille riittävän suoritusvarmuuden. Luoksetulo on Usvan yksi vahvuuksista, joten se meni hyvin. Seuraaminen on riittävän hyvä, kun en antanut sille mitään erityistä käskyä. Usva seuraa luonnollisesti "tule" ja "mennään" käskyillä. Taitaa oikeasti olla ihan sama mitä sille sanon lähtiessäni liikkeelle, jotenkin pitää kuitenkin valmistella liikettä, ettei se tule koiralle yllätyksenä. Paikallaolo periaatteessa toimii, mutta pitää vain nyt systemaattisesti alkaa pidentää aikaa minkä Usva joutuu tönöttämään. Kokeessa pitää sitten toivoa, ettei sitä ala taas kärpäset ja muut öttiäiset ahdistelemaan kesken makuun.

Illalla kävin vielä Lexun kanssa tekemässä Bh-liikkeet läpi. Käskyjä pitää vahvistaa vielä ja käännöksiä treenata, muuten on kaikki liikkeet ok, siis suhteellisen pienellä häiriöllä. Kentällä pitäisi taas alkaa käydä sen kanssa ja alkaa ottaa lisää häiriötä. Liikkeiden välissä meinasi ukon keskittyminen karata (metsässä oli toinen koira), mutta kun aloin pyörähdellä (en siis pyörinyt maassa :D) poispäin koirasta, niin johan alkoi Lexu itse hakemaan kontaktia takaisin. Muutenkin sille toimii parhaiten treenit, missä teetätän kaikki liikkeet putkeen ilman erityisiä tuumaustaukoja.

Nuppu se vain kasvaa, eilen painoa oli jo 3.4kg. Pitääpä mielenkiinnosta kaivaa esille muistiinpanot Usvan ja Mimmin painon kehityksestä. Sisäsiisteys on vielä hakusessa. Mökillä Nuppu alkoi pyytää ulos. Kotona sillä tulee sellaisia hetkiä, että se miettii jotain oven suuntaan, mutta ennen kuin kukaan ymmärtää reagoida se juoksee lehdelle. Jostain syystä myös Mimmin ja Usvan pedit ovat loistavia vessoja, samaten kuin olohuoneessa tönöttävä agilityputki. Eipä tässä ole vielä hätää sisäsiisteyden kanssa. Usvakin käytti säkkituolia (Mimmin silloinen peti) vessanaan yhdeksän kuukauden vanhaksi.

Nuppu vaikuttaa kaikin puolin varsin topakalta tapaukselta. Mökillä se ei ollut reagoinut mitenkään kahden päivän ukkosmyrskyyn, joka oli aikas raju. Yksin se uskaltaa kulkea metsässä, mielenkiintoista on, että kotia käännyttäessä se jäljestää itsensä lähes poikkeuksetta takaisin. Ilmeisesti se ei luota minun kykyyn päätyä oikeaan osoitteeseen. Tarkoitus olisi tehdä Nupulle ensimmäinen jälki tässä lähipäivinä. Porukalla kuljettaessa Nuppu menee lauman edellä, tosin siirtyy kyllä isojen koirien väliin, jos Usva tekee hälytyksen. Eipä tuo näytä olevan moksiskaan kun Mimmi ja Usva sitä komentavat ja välillä antavat kunnolla huutia. Märriäinen useimmiten vain ravistelee ja menee sitten ärsyttämään uudestaan muoreja. Mimmiä se uskoo pienestäkin hönkäyksestä, mutta Usva on liian pitkäpinnainen ja komentaa vain harvoin ja ilmeisen tehottomasti. Tähän asti Usva on päässyt sohvalle turvaan, mutta tänään Nuppu oli ponkaissut itse sohvalle. Usvaa Nuppu matkii kaikessa ja mielii aina Usvan kainaloon nukkumaan

Voihan kulmahammas ja muita kuulumisia

Meillä menee hampaita rikki tasaiseen tahtiin. Lexu onnistui rikkomaan alakulmurinsa torstaina mökillä. Kuva kertonee mitä tapahtui





Mitä isompi kivi sen parempi. Tammikuussa meni viimeksi yläkulmuri puuta repien. Tänään kävivät Oulun akuutissa pelastamassa hampaasta sen mitä oli mahdollista. Poistaa sitä ei onneksi tarvinnut, vaan meni pulpa-amputaatiolla ja paikkauksella. Alakulmurit muodostavat ison osan koiran leukalluusta, joten olisi ollut kurjaa jos hammas olisi jouduttu poistamaan.



Tosiaan pumpeloiset jäivät vielä mökkeilemään, kun minä jouduin tulemaan kaupunkiin töihin. Saan tosin pari kertaa päivässä innostuneita soittoja siitä, mitä kaikkea uutta Nuppu on milloinkin kokenut. Rannalla oli kuulema ollut kovin harmissaan kun ei ollut päässyt Usvan luo rantaveteen. Ei ollut tykännyt siitä kun varpaat kastuivat. Leveälle ojalle Nuppu oli myös eilen raivonnut lenkillä, kun isot koirat olivat karistaneet sen kannoiltaan. Raivoaminen on muuten asia minkä Nuppunen osaa erittäin hyvin ;). Tahtoa ja luonnetta siitä löytyy. Nyt on jo oppinut, ettei raivoaminen johda mihinkään muuhun kuin sylittämiseen ja sylistäkin pääsee pois vain kun rauhoittuu. Pinna on vain vielä niin lyhyt, että ehtii usein aloittaa uudelleen vapaudenriistomekastuksen ennen kuin sen ehtii vapauttaa hyvästä käytöksestä. Pokassa on usein pitäminen kun toinen on niin tosissaan :D.





Käsittämätöntä miten pitkiä loikkia Nuppu tekee, jos sattuu este kohdalle. Myöskään sitä ei pidättele portit tai eteen sattuvat kivikasat. Lexuun se on nyt hullaantunut niin paljon, että mökillä "karkaili" aitaverkon raoista Lexun luokse heti kun sen vain ehti palauttaa aidan oikealle puolelle. Tuntuu olevan rakkautta molemmin puolin.

Kotona Nuppu aloitti agilityputkessa ravaamisen pari päivää sitten. En ole mitenkään sitä houkutellut tekemään putkea, vaan putki on tönöttänyt olkkarissa tyhjän panttina.  Nuppu on katsellut tarkkaavaisena kuinka Usva käy aina silloin tällöin tekemässä putken palkkaa kärkkyen. Yhtenä päivänä Nuppu sai sitten hepulin ja alkoi juoksentelemaan putkesta edestakaisin. Sen jälkeen olen pallolla ottanut muutaman toiston. Kentällä pitäisi lähteä käymään, mutta täällä on nyt liikkunut juttuja tarttuvasta maksatulehduksesta, joten meidän kiirus agilitamaan loppui siihen. Aletaan kotona treenata perusteita pikkuhiljaa. Esteet tulevat mukaan sitten joskus, kunhan kierrot yms. ovat ensin opeteltuna.

Usva ei päässyt keskiviikkona Bh-treeneihin töideni vuoksi. Harmittaa kyllä, mutta ehkäpä sitten ensi viikolla ohjattuihin. Tulisivat nyt mökiltä pois niin pääsisi liikkeitä hiomaan..

Nuppu painoi keskiviikkona 3,2 kg.

Nuppu 8 viikkoa ja Bh-treenit

Pentu sen kun kasvaa ja kotiutuu. Nyt on alkanut näyttää mistä pienet pumilapset on tehty. Äitini olikin kysynyt Nupulta yksi päivä "Oletko sinä koiranpentu vai piru?" kun Nuppu oli roikkunut lahkeessa tosissaan taistellen. Luonnetta pennulle toivoin ja sitä sain :). Nuppu on kyllä varsin reipas tapaus.





Turkin hoitoa on opeteltu, samalla kun isompia koiria on laitettu. Nuppu haluaa osansa kaikesta toiminnasta ja hoitotoimiin opettelu sujuu siinä samalla. Kynnet leikkasin yksi päivä ja Nuppu ei tainnut huomata mitään..

Usva ja Mimmi ovat ottaneet pienen osaksi laumaa. Mimmi ei enää kyttäile tai ärmötä pienistä. Ulkona kieltää pentua syömästä roskia, mikä onkin hyvä asia. Usva leikkittää pentus ja sietää Nupun nipistelyt vähän liiankin hyvin. Onneksi se pääsee neulanteräviä hampaita vielä pakoon sohvalle ja sänkyyn.





Sisäsiisteyden kanssa ei olla otettu paineita, pentua kyllä juoksutetaan ulkona vähän väliä, mutta pisuja tulee milloin ja mihin sattuu. Lehdelle pyrkii, jos vain muistaa. Usva oppi sisäsiistiksi 9kk ikäiseä, joten paineita ei jaksa ottaa moisesta.

Nuppu tunnistaa jo nimensä ja tulee kiitettävän hyvin kutsuttaessa. Istumista aloin opettaa tänään, mutta tuntui kuin osaisi jo.. Lienee auttoi isojen koirien malli, sillä Mimmi ja Usva tekivät temppuja innolla vieressä. On hauska seurata miten pentu apinoi vanhempia koiria kaikessa. Nyt Nuppu on alkanut kuopimaan maata pissan jälkeen, kun katseli ensin Usvalta mallia. Nuppu tosin vielä menee sekaisin jaloistaan kuopiessa, mutta yritys on hyvä ja lopputulos hauska. Agilityputki on nyt olohuoneessa ja Nuppu on käynyt kurkkimassa sisään. Katsoi ihaillen kun Usva teki putkea innoissaan. Leikkimiseen olemme keskittyneet enemmän kuin mihinkään muuhun, helpottaa palkkausta tulevaisuutta ajatellen. Mukava nyt kouluttaa pentua, kun tietää suurinpiirtein mitä haluaa opettaa ja miten, mutta ei ole suorituspaineita kun kunnianhimo ja kilpailuvietti on tyydyttynyt/tukahtunut vanhemmilla koirilla. Nuppu saa kasvaa rauhassa ja opetella kaikkea mahdollista ilman kiirettä kisaamaan.

Tänään Nuppu pääsi katselemaan agilitykisoja. Yllätyin kuinka reipas se oli koko ajan. Olin odottanut edes jotain pientä kitinää ja epävarmuutta, mutta ei mitään. Häntä pystyssä kulki ja oli koko ajan. Nuppu sai kisoissa kaivattuja lapsikontakteja ja tapasi paljon uusia aikuisia ihmisiä. Kisojen jälkeen Nuppu ja Lex tapasivat viimein. Lexu on koko viikon liimautunut vaatteisiini kiinni ja ihmetellyt uutta hajua. Voi sitä iloa kun tapasi Nupun viimein. Osasin odottaa Lexan hullaantuvan pennusta. Inisi ja suukotti pentua ja yritti saada leikkimään. Nuppu ei ollut moksiskaan uudesta tuttavuudesta vaan yritti innolla Lexan häkkiin. Sääli vain, että koirilla on niin iso kokoero. Lex painaa noin 40kg ja Nuppu tällä hetkellä vain 2,8 kg.

 Nuppu 8 viikkoa

Usvan Bh-kurssin ensimmäinen kerta oli keskiviikkona ja keskityimme seuraamiseen sekä paikallaoloon. Seuraaminen onkin varsin erikoinen Usvalla. Seuraa käskyllä se jätättää, mutta ilman mitään käskyä/tule-käskyllä se seuraa innolla hyvällä paikalla. Mietin, josko alotan liikkeen opettamisen uudelleen tai sitten vain vahvistan "käskytöntä" (jonkin merkin minä sille siinä tiedostamatta annan..) seuraamista. Paikallaolo meni ihan hyvin, tuuli haittasi jonkin verran Usvaa ja minun olisi pitänyt sen vuoksi tehdä lyhyempiä makuutuksia.

Kuulumisia

Tänään Nuppu pääsi eläinkauppaan shoppailemaan välttämättömiä tarvikkeita, eli valjaat ja ruokaa(lihaa). Nuppunen oli älyttömän reipas vieraan ihmisen käsittelyssä, kun valjaita sovitettiin. Häntä vain heilui. Autoiluakin pääsimme harjoittelemaan ostosreissulla. Eipä edelleenkään ollut moksiskaan kyydistä, vaan nukahti jossain vaiheessa syliin. Äipän kanssa muistelimme Usvaa, joka huusi kuin riivattu autossa ensimmäiset kerrat.. Autossa olemaan oppiminen onkin erityisen tärkeää ottaen huomioon kuinka paljon koirien kanssa huristelemme ympäri kaupunkia päivittäin. Mimmi tarjoaakin aina aamulenkin jälkeen autoon menoa, ilmeisesti sen mielestä aamupäivään kuuluu autoajelu kentälle tai metsään.



Huom. koiran kokoon sopiva narupallo

Usva ja Nuppu alkoivat päivällä virittelemään yhteisiä leikkejä. Usva yritti tarjota lelujaan Nupulle, mutta leluja enemmän kiinnostivat Usvan liehukkeet ja häntä. Mimmiä Nuppu näyttää kunnioittavan ja osaa liehakoida itsensä tiukoista tilanteista pois. Väistää kyllä heti, jos Mimmi vähänkin katsoo tiukempaa. Nuppu näyttää myös huomanneen, että makuuhuone on Mimmin valtakuntaa, sillä sinne ei pyri lainkaan. Kaikkialle muualle se jo uskaltautuu itsenäisesti. Ulkona Nuppu pyörii Mimminkin kimpussa estoitta. Saisipa itsellekin samanlaisen auktoriteetin kuin Mimmillä on luontaisesti.



Tuntuu, että Nuppu olisi paljon pienempi kuin Mimmi ja Usva olisivat olleet saman ikäisenä, sillä niin hyvin se mahtuu sohvan alle. Mimmikin sinne mahtui pienenä menemään, mutta pois ei meinannut päästä omin avuin. Nuppu kulkee sohvan alle vaivattomasti mistä kulmasta tahansa.

Sain tänään askarreltua Nupulle 3m penturemmin kevyemmällä lukolla, jota voi myöhemmin käyttää koulutusliinana. Huomenna olisi tarkoitus lähteä seikkailemaan metsälenkille, mikäli polut eivät ole siinä kunnossa, että pieni pumi tarvitsee pelastuliivit. Tänään, kuten eilenkin, vietimme aikaa lähimetsässä. Koirat vain joutuivat olemaan "kiinni", sillä meillä oli valitettavasti yleisöä. Nuppu kiroili korkeaa varvikkoa, mutta huomasi sitten loikkimisen helpoimmaksi tavaksi liikkua varpujen seassa. On tainnut tottua hieman erilaiseen metsikköön.

Nuppu

Kotimatka meni erittäin hyvin. Automatka lentokentälle meni muutamalla piippauksella ja lentomuseon pihalla (pissapaikka) Nuppu itki muutaman kerran. Lentolaukkuun päästyään simahti täysin. Pentu nukkui  koko lennon ajan, joka kerta kun katsoin kassiin sieltä näkyi vain pinkki masu.

Usva oli aluksi kiinnostuneempi Nupun mukana tulleista leluista, kuin pennusta itsestään. Mimmi otti varsin rauhallisesti. Näkyi, että pentua hieman hirvitti uudet isot koirat. Mummelit antoivat pennun pällistellä eteisen pöydän alla kaikessa rauhassa. Nupun kotiutumiseen meni yhteensä pari tuntia paikkäreitä ja kaksi ruokaa. Illalla kaikki makoilivat jo olkkarissa. Nuppu pääsi siis jo illalla esittelemään Usvalle ja ihmisille valloittavia puoliaan. Mimmin pehmittämiseen menee varmasti muuta päivä. Mainio pentu.

Kuulumisia

Sitten edellisen merkinnän jälkeen olemme ehtineet puuhailla taas kaikenlaista.

Tärkeimmästä on mukava aloittaa.

Kävin katsomassa uutta lauman jäsentä 25. päivä. Oma löytyi heti, sen kummempia miettimättä. Rakkautta ensi silmäyksellä.



Äitienpäivänä olisi tarkoitus käydä hakemassa penneli kotia, kunhan saan vain lennon sinne ja takaisin. Lentolaukku on vielä hankinta listalla ja pikkukoiran tarvikkeita..oikeasti muuta ei tarvitse hommata kuin tuo laukku. Varusteitä on riittämiin. Usvalle pitää varmaan joku uusi lelu ostaa tuliaisiksi sitten kun  tulen reissusta pennun kanssa..

Ollaan treenattu ahkerasti. KuutamoTOKOilemassa käytiin 22. ja 29. päivä. Kurssi onkin nyt sitten ohi. Viimeisellä kerralla otimme mm. noutoa. Kapulan pitäminen on asia mihin takerrun seuraavaksi, samoin kuin kapulan luovutus. Usvalla oli viimeisellä kerralla jalka kipeä, joten se hieman vaikutti työskentely tarkkuuteen, muttei tippaakaan treeni-intoon. KuutamoTOKOsta sain paljon hyviä vinkkejä ja nyt on itsekseen huomattavasti helpompi jatkaa mm. hypyn treenaamista. Huomattavaa edistystä kurssin aikana tuli paikallaoloon, jääviin ja luoksepäästävyyteen (siis siihen malttamiseen). Seuraaminen vielä teetättää..

Seuraava alkava kurssi onkin BH-kokeeseen valmentava. Sitä odotellessa ja treenatessa.

Agia olemme nyt käyneet muutaman kerran kokeilemassa varovaisesti. Onnistuin tosin metsälenkillä spurttaillessa tekemään jotain kipeää leikatulle nilkalle, joten uskon siis suosiolla lääkärin kehotusta välttää kaikkea vaarallista säntäilyä vielä hetken.

Lopuksi vielä terveisiä etelästä.







Ai niin, se pitkään ja hartaasti tehty kandintyö on nyt esittämistä vaille valmis (5.5). Hetken huilin ennen kuin alan gradua vääntämään. Sitä en kyllä aijo tehdä yhtä pitkään..