Vapaapäiväni sattui sopivaan saumaan, joten päädyimme ex tempore tekemään ruskaretken Aavasaksan komeisiin maisemiin. Ihastuin paikkaan viimeksi kun palasimme Ruotsin näyttelyretkeltä sen kautta, ja halusin välttämättä päästä näkemään maisemat myös ruskan aikaan. Toki vielä ei ole niin mahtava ruska kuin voisi olla, mutta ehkä tulevat yöpakkaset parantavat asiaa. Nyt kun tuli nähtyä syksyinen Aavasaksa niin vielä pitäisi päästä käymään kun ensilumi peittää maiseman alleen. Onneksi tuonne ei ole kuin reilu sata kilometriä suuntaansa ja samalla voi vaikka käydä ruotsin puolella kaupassa. Onneksi enää ei tarvitse hakea Ruotsista laatikko kaupalla halpaa margariiniä ja mehua sekä sitä kuuluisaa näkkileipää, mutta limukka se vain on edelleen liian halpaa ruotsin puolella..
Reilun tunnin aikana sitä ehdin mukavasti ottaa nokoset, hoitaa vuoden 2018 näyttelypähkäilyt (anotaanko KV vai NORD kun ollaan jo saatu KR) ja suunnitella Pumi Show'n muistilistaa. Paljon on vielä tällekin syksylle tekemistä ennen kuin saan miettiä mistä kohtaa vähennän hankittuja kiireitä ensi vuotta ajatellen. Ensi vuosi toivottavasti tuo omat hommansa niin koiranpentujen kuin opintojen pakettiin taputtelun muodossa. Sitä varten pitää kalenteria "hieman" tyhjentää kokouksilta ja kaiken maailman muistettavilta asioilta. Vaan, kun rakastaa harrastustaan ja tuntee tiettyä vastuuta asioista ja yhdistysjutuista, niin luopuminen niistä ottaa voimille yhtä paljon kuin ajatus siitä ettei vähentäisikään luottamustehtäviä. Aika näyttää mihin tässä ryhtyy vai ryhtyykö enää mihinkään.
 |
| Aina pitää jotain karvanaamaa pussata, kun kylttikin kerran käskee niin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.