Tokoilua ja kuulumisia

Ke 1.4

KuutamoTOKO jatkui taas kuukauden tauon jälkeen. Alkuun otettiin perusasennossa luoksepäästävyyttä. Usva malttoi odottaa nätisti kunhan muistin valmistaa sen liikkeeseen. Kovasti olisi kyllä tehnyt mieli tervehtimään.

Paikallaan makuu meni hyvin. Takaisin tulossa meillä on ollut ongelmana Usvan nouseminen kun palaan sen rinnalle. Koutsi neuvoi jättämään vähän enemmän väliä koiraan ja se toimi kummasti. Toivottavasti jatkossakin toimii. Olisi kyllä mahtavaa jos noinkin yksinkertainen asia ratkaisisi ongelman.

Seuraamisessä minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää ohjeita ja noudattaa niitä. Usva seurasi ihan hyvin silloin kuin muistin/älysin valmistella liikkeen. Jos lähden varoittamatta koira jää liikkeessä jälkeen pahasti. Tehdessäni pieniä ennakoivia merkkejä saan koiran ihan kivasti mukaan. Seuraaminen on kuitenkin vieläkin se liike jossa koiran into laskee liikaa. Palkkaamiseen pitää nyt keskittyä kovasti.

Lopuksi otimme vielä perusasentoa. Usva tykkää tulla hyvin liki. Istuu suoraan omalle pepulleen, mutta yleensä minun puoleinen etutassu on kengän reunan päällä.. tulee siis niin lähelle kuin mahdollista.

Lauantaina otin Lexun kanssa tehotreeniä lenkin ohessa ja sen jälken.

Luoksetuloa treenasimme lenkillä. Toimii oikein mukavati, vaikka koiralle oli tuhat mielenkiintoisempaa asiaa haisteltavana.

Pihalla treenasimme lisää. Saimme sopivasti naapurin dallu-uroksen häiriökoiraksi aidan toiselta puolen. Olemme treenanneet hirviän vähän häiriön alla, mutta Leksu ei ollut moksiskaan toisesta koirasta.

Luoksetulon eteen istuminen ja sivulle tulo toimii jo varsin mukavasti. Sivulle pomppaaminen on Leksulla sen verran voimakas, että se näkyy jonkin verran eteen istumisessa. Ongelma poistuu kun vaihdan palkkaavaa kättä.

Seuraaminen on innokas ja tiivis, olisi vain mukava nähdä mitä itse tekee ko. liikkeessä. Pitäisi joskus videoida ja katsoa vähän tarkemmin omaa liikkumista.

Noutoa otin myös hieman, mutta se kiihotti koiraa hieman liikaa. On kyllä innokkaasti lähdössä noutamaan ja tuo yhtä nopeaa. Haukkumista (turhautuu kun ei heti pääse noudettavan esineen perään) en halua kuitenkaan liikkeeseen, joten pitää treenata maltillisesti. Luovutuksen opetan erikseen kuntoon jahka pääsen keskittymään siihen.

Liikkeestä jäävät (istuminen ja maahanmeno) ovat myös hyvällä mallilla. Paikallaanolo on tuolla häiriöllä varman oloinen. Mukava koira, se kun ei kyseenalaista käskyjä, vaan tekee aina parhaansa.

Sunnuntaina miehet kävivät taas potkuttelemassa reippaan lenkin "takapihalla". Talon takaa lähtee mahtavat potkukelkka-, hiihto- ja lenkkimaastot talvisin. Kesällä sama alue on aikamoista rämettä.



Mimmi oli "innoissaan" virpojista. Kummasti se tietää jo aamusta, että pikkunoidat ovat liikkeellä. Osaa odottaa oven takana äänijänteet viritettyinä..

Kuulumisia

Viime bloggauksesta on aikaa.

Kuukauden paras uutinen tuli tekstarina 22.3 kun olin mätsäriä järjestämässä. Karvakorvan F-pentue on nyt sitten syntynyt ja laumamme saa kauan ja hartaasti odotetun vahvistuksen toukokuussa. Linkki pentueen sivulle http://www.kolumbus.fi/mattila.lukka/pentue18.html

Olemme olleet agilitystä treenitauolla. Jätin hallimaksun maaliskuulta maksamatta, jotta jalkani saisi parantua rauhassa. Kotona olemme treenanneet tottista. Liikkeestä istuminen alkaa nyt onnistumaan Usvalla. Aloin vain viemään liikettä reippaasti eteenpäin niin onnistuihan se lopulta, mehän junnasimme pitkän aikaa paikoillaan. Nyt toimii.



Jalka on paremmassa kunnossa mitä ennen leikkausta, joten minun toive on toteutunut. Kipeähän se välillä on, mutta enää ei itketä lenkeillessä ;). Kicksparkillakin olen päässyt viimein potkuttelemaan. Mahtava peli. Mimmi tykkäsi kovasti, Usva ravasi auliisti takana. Sai siten välillä pysähtyä syömään pupun papanoita ilman, että huomasin. En tosin enää kiellä sitä siitä, siinä syököön niin paljon kuin haluaa :P. Eikähän niissäkin jotain vitamiineja ole.

Huonoa tuuriakin meillä on ollut. Usvalla lohkesi lahjakkaasti p4 puruluuta syödessä. Ihmettelin kun kuului pling-ääni Usvan kulkiessa ohi. Lattialta löytyi sitten "luun" palanen. Aikani sitä pyöriteltyä paikansin sen Usvan hampaaksi. Hammas oli siis totaalisen rikki, ydin oli näkyvissä, joten tiesin heti että hampaan poisto on edessä. 17.3 Leinonen poisti hampaan. Usva sai siihen antibiootit ja särkylääkkeet. Kaikki hampaat tarkistettiin ja putsattiin, mikään muu hammas ei ole menossa rikki.. Ihme juttu, ettei Usva mitenkään valitellut tätä hammasta. Edellinen (lokakuussa) oli niin kipeä, että koira lopetti syömisen. Tämän vuoden aikana ollaan sitten ehditty jo käymään kahdesti eläinlääkärissä hampaita hoidattamassa.



Kuvassa Usva on juuri tullut hampaan poistosta ja on vielä vähän tokkurassa. Halusi välttämättä Mimmin kylkeen nukkumaan (eivät yleensä nuku toisissaan kiinni muulloin kuin näyttelyhäkissä/reissatessa).

Ensi kuussa alkaakin taas kuutamoTOKO. Sitä odotellessa ja agitreeejä suunnitellessa..