Nuppu esitti parasta osaamistaan viikonlopun kokeessa ja sai tulokseksi AVO1 46p. sijoitus 1/4 ja siirron voittajaluokkaan. Takana yksi koejälki ja kaksi treenijälkeä tänä vuonna. Voin sanoa, että en juurikaan auttanut Nupun suoritusta sillä yskin ja välillä melkein oksensin limaa ekalla suoralla, sen jälkeen muljautin talvella rikkoutuneen polveni. Viiden yön työputki, flunssa ja huono kunto olivat tässä maastossa melkoisen tappava yhdistelmä. Hetken jo mietin kokeen keskeyttämistä näkökentän mustuessa, mutta koska Nupulla oli koko ajan menohaluja päätin jatkaa vaikka taju olisi mennyt. Keskityin siis hengittämiseen ja pystyssä pysymiseen. Toisella suoralla henki alkoi jo kulkea paremmin ja kolmannella melkein jo nautin raikkaasta ilmasta. Ajoittain edessä näkyvät askeleen painallukset ja piilomerkit antoivat voimaa ja uskoa että koira todellakin on tekemässä loistavaa työtä. Narun päässä oli koko ajan tasaisen hyvä tuntuma.
Nupun vire oli todella loistava. Nyt sillä ei ollut valeraskautta ja ravinnon saanti oli kohdallaan. Se oli syönyt edellisen ruuan 6.9 klo 23.00 ja jäljen ajoimme 7.9 klo 8.25. Ruuan se sai heti kokeen jälkeen, mutta söi sen vasta puolen päivän aikaan. Se ei siis ollut liian nälkäinen eikä liian kylläinen. Sorkka kiinnosti sitä kovasti, koska edellisen viikonlopun treeneissä se sai aamuruokansa sorkan alla olleesta kupista.
Tuomari lausui suorituksesta seuraavaa.
"Ohjattu lähtö. Nuppu lähtee jäljestämään jälkitarkasti ja rauallisesti. 1. Osuuden alkupuolella tekee koira pienen takavarmistuksen, muutoin jäljellä pysytään koko suorituksen ajan. 1. Kulm suoraviivaisesti makaus merkaten. 2. kulma suoraviivaisesti makaus nopealla nuuhkaisulla Sorkalle koira tulee suoraa ja jää nuuhkimaan sitä. Erinomainen suoritus."
Minulla oli Sports Tracker päällä kun lädimme jäljelle. Siitä on mukava jälkikäteen katsoa miten on tullut käveltyä koiran perässä. Tuossa ekassa tarkistus mutkassa Nuppu kävi pissalla jäljen päälle ja jatkoi iloisesti jäljestämistä. Toinen mutka on pieni tarkistusmutka makauksella. Piirsin toisen automme karttaan, koska se aiheutti minulle ylimääräistä sydämentykytystä. Valkoinen automme näkyi todella hyvin jäljelle ja Nuppukin sen huomasi. Hyvä ettei vilkutellut isännälleen. Onneksi sorkka veti enemmän puoleensa ja Nuppu malttoi kaartaa jäljen mukana sorkalle asti.
Seuraavaa koetta varten täytyykin sitten opetella itsekin tekemään voittajaluokan jälkiä ja alkaa treenata koiran kanssa verettömiä osuuksia. Suuri kiitos onnistuneesta koepäivästä kuuluu Nupun lisäksi miehelleni, joka taas kerran teki ja opasti puolestani toisen kilpailijan koejäljen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.