keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Aino tokokoulussa osa 2


Maanantaina pääsimme viimein Ainon kanssa taas treenailemaan tokoa ryhmässä. Hyvin ehdittiin, vaikka treenien jälkeen piti vielä suunnata töihin. Tällä kertaa ei ollut varsinaista ohjausta, vaan treenattiin edellisen kerran juttuja porukalla. Sopi hyvin meille, sillä kotiläksyt olivat tekemättä ja monta treenikertaa jäänyt väliin.

Aino otti jonkin verran häiriötä muista ja pyrki häiritsemään muita. Silloin kun Ainon piti kiireisenä ei se ennättänyt miettiä ylimääräisiä, vaan keskittyi täysillä suorittamiseen. Ohjelmassa oli mm. merkki, seuraaminen, peruuttaminen, paikallaanolo. Merkkiä teimme ensimmäistä kertaa ja Aino näytti tulevan äitiinsä siinä. Hyvin nopeaa se näytti huomaavan, mistä palkitaan. Tarkoitukseni oli alunperin palkita sitä merkin kiertämisestä, mutta koira alkoi hieman jo kokeilla merkin takana seisomista.

Seuraamisen opettamista en ollut ehtinyt miettiä loppuun asti. Paljon sitä olen miettynyt, mutta lopputuloksesta en ole varma. Sen tiedän, että pelkästään perinteisellä imuutuksella saan vain aikaan pomppivan seuruun. En vain osaa. Piti ihan miettiä miten olen kaksi ensimmäistä koiraa opettanut seuraamaan, kun kolmas on se pomppija. Ainon kanssa on nyt suunnitelma muodostumassa ja Armakselle myös. Kumpaakin lähden viemään kokeilumielessä kahdella erillä tavalla eteenpäin.

Peruuttamista Aino on tehnyt aikaisemminkin, lähinnä ollaan harjoiteltu sitä käytännön tilanteissa. Välillä tuli jo pitkää suoraa pätkää, välillä ei. Paikallaoloon, siis maassa oloon, sain jo tällä yhdellä kertaa hieman kestoa. Tätähän ei olla treenattu oikeatsi vielä koskaan. Kosketusalustaa tuli otettua muutamaan otteeseen häiriössä ja koira polkee sitä vimmatusti, välillä jopa kahdella tassulla. Seuraavaksi pitää enää nimetä toiminto ja vaihdella etäisyyksiä.

Ainon tämän viikon suunnitelma

[ ] Kontaktikävely peruuttaen, tavoitteena katkeamaton kontakti --> koiran kääntäminen sivulle
[ ] Perusasentoa
[ ] Paikallaoloa
[ ] Kosketusalustan nimeäminen



Sunnuntaina kävimme mökillä tuulettumassa. Koirilla oli kivaa, vaikka Nuppu ja Usva joutuivatkin olemaan eristyksissä nuorisosta. Nuppu juoksunsa vuoksi  ja Usva kipeän takajalan takia. Sattumalta aloimme molemmat ontua vasenta jalkaa viikonlopun aikana. Usvan ontumisen syy on vielä mysteeri, mutta minulla se johtuu rehellisestä liukastumisesta ja polven taittamisesta. Diagnoosina oli jonkinsortin repeämä jossain ja tanssiminen kiellettiin 4 viikoksi. Yhtään ei tanssita, mutta agilityä tekisi mieli juosta. Taitaa sekin vain olla kiellettyjen aktiviteettien listalla.



perjantai 14. maaliskuuta 2014

Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus

Usva mummeli täytti tänään 13 vuotta. Kuinka olenkaan nauttinut jokaisesta yhteisestä vuodesta, ja tiedän Usvankin nauttineen. Usvalla nimittäin on aina ollut laumassa oma spesiaaliasema, jota se on surutta (mutta kiltisti ja lempeästi) käyttänyt hyväkseen. Vanhuus on tuonut Usvaan uudenlaista varmuutta ja arvokkuutta, vaikka vieläkin se välillä innostuu tosissaan hössöttämään ja roikkumana nilkassa innosta tuhisten.


Nupulla alkoi tänään tärppipäivät ja Armas totesi, että jotain varmaan tarvisi tehdä asialle. Jostain syystä se oletti että Usva on se tärppinen. Varmaan kivempi ja helpompi vaihtoehto, kuin omaan huoneeseen sulkeutunut ärtynyt mammakoira. Leksu puolestaan luuli, että Aino on syypää sulotuoksuihin. Kumpikin sitten itki väärää naista.

Armas on tosiaan tähän asti ollut varsin maltillinen ja ruoka on kiinnostanut juoksujuttuja enemmän. Tänään se sitten yritteli jo tosissaan astua Usvaa. Armas jopa jätti ruokakuppinsa nuolematta, jotta ehtisi paremmin nuoleskella Usvan korvia ja.. Usva ei sitä pahemmin kieltänyt ja jossain vaiheessa oikein innostui kosiskelemaan ja yllyttämään nuorta urosta. Onneksi Armas uskoi minun pieniä kieltoja ja Usvan makoilessa se malttoi vain vahtia hellästi sen vieressä. Yhtään turhaa vinku tai vonkua se ei päästänyt. Onneksi, sillä meteliä riitti päivään muutenkin.

Iltapäivällä Usva ja Nuppu pakkasivat laukkunsa ja lähtivät mökille jatkamaan juhlintaa. Pojat pääsevät nämä pahimmat päivät hieman helpommalla. Leksulla on onneksi vielä pissa kulkenyt, mutta pahoin pelkään sen eturauhasen taas innostuvan ja auheuttavan ongelmia.


Illalla kauhukaksikko pääsi hallille. Leikkivät ja treenasivat. Tänään otin keinua ensimmäisen kerran ja vahvistin perusohjausta. Hauskaa nätti olevan ja nyt makaavat ketarat oikosenaan.

Välillä mentiin kieli poskella..

Tässä toinen on jo hieman hyytynyt