Ristijärven ryhmä 30.4

Näyttelyssä käytiin paleltumassa ja tuloksiin sekä arvosteluihin ollaan tyytyväisiä. Laitan tähän postaukseen kaikista näyttelyyn osallistuneista pumeista kuvat, kun niitä kerrankin on reilusti. Mukavaa oli, vaikka sää oli raastavan kylmä.

Aloitetaan omista koirista. Tuomarina oli Irina Poletaeva joka oli, varsin mukavan oloinen tuomari.

Nuppu AVO ERI, AVK 3, SA

"Rather tall. Square built. Excellent bones. Typical head & expression scissors bite. Excellent top line & tail. Correct angulations & movement. Correct coat texture."

Usva VET ERI, VEK 2, SA

" 10 year old. Excellent condition of age. Rather tall. Square built, Very feminine head. Excellent expression. Scissors bite. Typical outlines. Very well angulated & moved."

 Nyt sitten (viimein) niitä kuvia. Onnistuin värväämään kuvaajan, joka sai otettua kelpo kuvia kaikista näyttelyyn osallistuneista pumeista.

Avoimen luokan urokset

N. Filip





N. Osszian







Juniorluokka nartut

N. Pinty



Avoimen nartut

Cuidado Playmate Petronya









Nuppu (Kk. Friidu)











N. Olivia









Veteraaniluokan nartut

Usva (Kk. Usva)



N. Zöldike







Lopuksi paljastava kuva Usvasta, mistä siis näkee selvästi miten jumissa se onkaan takapäästään/selästään. Liikkeethän ne yleensä paljastaa moiset. Harmi ettei ole seisotuskuvaa laittaa vierelle. Seuraavia näyttelyitä varten hierotaan kunnolla ja liikutetaan lämpimäksi ennen kehään menoa.

Näyttelyä odotellessa..

Pääsäinen meni rennosti mökkeillessä. Koirat ovat saaneet mennä ja myörytä pitkin metsiä ja jäätä. Täällä on maastot jo sulaneet varsin mukavasti. Tällä viikolla olisi tarkoitus vielä käydä mejäilemässä jossain välissä.



Ristijärven näyttely on 30.4, eli vajaan viikon päästä. Pitkään aikaan ei olla käyty missään näyttelyssä, eikä oikein jaksa innostaakaan. Somerolle ja Helsinkiin ilmoitin myöskin Usvan ja Nupun. Pakko kai se tästä on orientoitua näytelmiinkin. Veri vetäisi nyt metsätreeneihin huomattavasti enemmän. Sen verran olen saanut aikaiseksi, että koirat pyykättiin viikko sitten ja viikonloppuna keritsin mökillä niille esitrimmit näyttelyä ajatellen. Oikeat näyttelykampaukset tehdään perjantaina tai sitten kun inspiraatio iskee. Nyt turkit olivat vain niin pitkäksi venähtäneet, että oli pakko alkuun karvoa varovaisemmin ja katsoa mihin kuosiin ne asettuvat.



Trimmauspöytä ei mahtunut mökkireppuun... ;)

Nupun turkki on kypsynyt kovasti, kun verrataan esimerkiksi Hyvinkään näyttelyä. Nytkin se jo kelpaisi tuollaisenaan kehään, kunhan vain vetäytyy vielä kiharoille. Minun pitää vain malttaa, etten nyysää sen karvaa liikaa. Usvan turkki on sama luotettava, helppolaittoinen ja runsas kuin aina ennenkin. Siihen ei ikinä vaikuttaneet edes juoksut. Ainoa kosmeettinen virhe siinä on tällä hetkellä, leikkauksen jälkeen, toisen polven huomattavasti lyhyemmät karvat. Minulla nyt on tapana kasvattaa jalkakarvoista afgaanimaisen pitkät, mutta minkäs teet kun ne eivät kulu metsässä ja muualla remutessa pois. Afgaanien kanssa sitä kasvoi siihen, että turkkirodulla pitää olla turkki, ja hyvännäkoinen sekä hyvinhoidettu sellainen. Ehkäpä sitä joskus vielä raaskii ottaa sen trimmerin käteen ja...juu ei.Nytkin noita katsoessa tulee hyvälle tuulelle, ja sitä ihmettelee miksi piti taas muutaman kuukauden tauon trimmien välissä.



Kummasti sitä saa väännettyä asiaa koirankarvasta. Ehkäpä muutamat rästiesseetkin saan tässä samalla vauhdilla kirjoitettua, yhtä tyhjänpäiväisistä asioista.