Lucian päivänä on hyvä paljastaa tarkoin varjeltu salaisuuteni: Minulla soi säännöllisesti päässä kaikki lucialaulut Lusse lellestä Jouluyöhön ja tietenkin ruotsiksi. Osaan ulkoa kaikki esityksen vuorosanat, ne tosin vain suomeksi. Tämä ihan vain siitä yksinkertaisesta syystä, että olen osallistunut luciakulkueseen monen monta kertaa kouluvuosina. Meidän luokkamme siis esiintyi kulkueessa ala-asteesta yläasteelle ja vielä lukiossakin kerran. Lucianpäivällä on siis ihan oma merkityksensä minulle. Silloin huomaan monesti fiilisteleväni kouluvuosien hyvillä muistoilla. Ai, että sitä jännitystä kun piti pelätä polttaako kaverin hiukset kynttilällä!
Taustana kerrottakoon, että olen opiskellut ruotsia ekaluokasta lukioon ja yliopiston pakolliset päälle. Ennen puhuin pakkoruotsista, mutta vuosien kuluessa näkökulmani on muuttunut. Nyt koen vahvuutena sen, että osaan edes auttavasti ruotsia. Minä siis luen ja ymmärrän sujuvasti, mutta puhuminen ja tekstin tuottaminen ontuu. Tästä kiitos koulun silloisiin opetusmenetelmiin ja rohkeuden sekä myöhemmän harjoittelun puutteeseen. Ruotsinkielen osaaminen auttaa kovasti koiraharrastuksessa ja ihmisten kanssa kommunikoinnissa. Totta, että ruotsalaiset osaavat myös englantia, mutta miten helppo onkaan kommunikoida toisella kotimaisella, varsinkin jos sen toisen englanti ei ole niin vahva. Pumiharrastajia on todella paljon Ruotsissa, ja on mukava osallistua heidän fb keskusteluihinsa ymmärtäen edes osan jutuista. Ruotsin puolella on helppo asioida, mutta kummasti norjalaiset ymmärtävät minua paremmin kuin ruotsalaiset..
Lusse Lelle, Lusse Lelle.
Elva nätter före jul.
Lusse Lelle, Lusse Lelle.
Elva nätter före jul.
Nu äro vi hitkomna
så näst före jul.
Nu äro vi hitkomna
så näst före jul.
Huomasithan eilisen luukun, joka aukesi uuninluukun kanssa samaan aikaan puolilta öin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.