perjantai 19. joulukuuta 2014

Luukku nro: 19

Luukusta nro 19 paljastuu kammattujen koirien sijaan menneiden joulujen henkiä, tai ainakin muuta niistä. Vielä en siis saanut kaikkia koiria kammattua ja pestyä, joten siirrän postaust hieman edemmäs. Saldona on tällä hetkellä kammattuna 3/4 ja pestynä 1/4.



Meidän lähisuvussa on aina ajateltu koirat perheenjäseninä. Sanni ja Cutri poseraavat kuusen edessä ja vuosi taitaa olla 1984 tai 1985

Oma parivaljakkoni noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin.



 Mimmi oli joulun ystävä ja se jaksoi kävellä isäni perässä kinkunpalojen toivossa. Tämä kuva on vuodelta 2004 ja kuusi on juuri tuotu sisälle.



Meillä on koirat aina saaneet myös omat joululahjansa. Kuvassa Sanni aukoo omaa pakettiiaan ja minä katson jännittyneenä vieressä. Vuosi on 1986 tai 1987.



Minä ja Usva kymmenen vuotta sitten odottelemassa lupaa aikaista lahjoja. Tuo joulukuu olikin meille hyvä, sillä Usva oli pärjännyt messarissa loistavasti muutama viikko aikaisemmin.

Joulukuvia katsellessa tajusin miten monta perheenjäsentä ja ystävää on poistunut kolmenkymmenen vuoden aikana perhepiiristäni. Niin läheisiä ihmisiä kuin koiriakin. Joulu on minulle tärkeää yhdessäolon aikaa ja hyvää aikaa myös uppoutua rauhassa vanhojen kuvien ja muistojen pariin. Sen jälkeen on taas hyvä suunnata katse kohti tulevaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.