Luukku nro: 15

Kuinka monta pantaa yksi koira tarvitsee?
Entä, montako pantaa viisi koiraa tarvitsee?

Ennen muinoin kaksi pumia tarvitsi hurjan monta pantaa. Piti olla pyhäpanta, treenipantaa ja arkipantaa, mökkipantaa ja valopantaa. Kummallakin piti olla yksilölliset pannat. Sitten ne valjaat. Oli lenkkivaljasta, vetovaljasta, turvavyövaljasta ja jälkivaljasta.

Sitten tuli se vaihe, että molemmilla piti olla samanlaiset pannat. Jos kokonaisuus ei ollut yhteneväinen se sattui silmiin. Sitten tuli kolmas koira ja varusteet karsiutuivat arkipantoihin, mökkipantoihin ja valopantoihin. Pyhäpannoista tuli aikaa myöten mökkipantoja ja niin vain Nuppukin viilettää pitkin soita ja metsiä blingbling pannassaan. Valjasmäärä pysyi samana, paitsi että vetovaljaista tarvittiin ajan kuluessa vain yhdet, samoin kuin jälivaljaita.

Pumien nro 4 ja 5 jäädessä kotiin pantamäärä supistui entisestään, pentupantojen jäädessä liian pieniksi oli nuorille kunniakasta periä edesmenneen mökkipannat. Jossain vaiheessa olin huomannut, että kannattaa satsata hyviin nahkaisiin tuotteisiin. Kangaspannat ja keinonahat jäivät pois normikäytöstä. Toki muutamia itsetehtyjä Hello Kitty ja Angry Birds pantoja kestää käyttää silloin kun on vain sen yhden kanssa liikkeellä. Lisäksi olen sortunut muutamiin käsityönä tehtyyn fleecepantaa. Esimerkkinä kuvan kettupanta.

Suosin leveitä vinttikoirapantoja. Mimmin arkikäytössä olleen ½-kiristävä vinttarin ostin Järvenpäästä koiran ollessa alta kaksi vuotias. Panta palveli loppuun asti, eli melkein neljätoista vuotta. Hieman olivat metaliosat jo hioutuneet ohkaisiksi. Pannan jätin muistoksi, sillä se kuvastaa kantajansa hyvyyttä ja kestävyyttä. Usvan vastaava panta on ostettu messarista voiton huumassa 2004, eli sekin on periaatteessa vielä ihan käypä kampe, mutta kun piti saada uusi kun muidenkin pantoja päivitettiin. Nykyisin sen panta on uutta Feel Stitch mallistoa. Väri on kuin tehty Usvaa varten ja laatu vastaa hintaa.

www.mustijamirri.fi

Nupun vaaleanpunainen vastaava on Onegan mallistoa ja siinä on pyörönahkainen remmi samaa vaaleanpunaista sävyä tietenkin. Nupun panta on vielä ok, mutta hihna kaipaa kohta päivityksen. Ainon ja Armaksen pannat olivat myös Feel sarjaa. Power ja Bling Vadelma. Ainon panta oli pettymys, sillä kalliista hinnasta ja myyjän vakuutteluista huolimatta hyvin pian oston jälkeen siitä tippui yksi koristekivi. Tämän jälkeen oli pakko hankkia uusi panta. Tällä kertaa punainen Onegan panta + remmi. Laatu päihittää Feel-pannat mennen tullen. Armakselle Feelin nahkapanta oli jossain vaiheessa liian iso, joten ostin Hurtan turkoosin peruspuolikurran. Nyt kun muistin tämän nahkapannan olemassaolon, niin voisimme pikkuhiljaa palata takaisin sen käyttöön.

www.mustijamirri.fi

www.mustijamirri.fi

Noiden lisäksi pumeilla on soljellisia vinttikoirapantoja x kappaletta.eri valmistajilta. Niitä käytetään lähinnä irtipitolenkeillä ja matkustettaessa. Siis, silloin kun pitää saada numerolätkät pantoihin ja varmistettua pantojen kauloissa pysyvyys. Ketjullisia puolikurria en pidä ikinä kaulassa pelkästään, sillä saavat etujalkansa juostessa ketjun väliin (Ainon erikoisuus) ja leikkiessä voi kaverin kulmuri katketa ketjuun. Muutenkaan en pidä niillä mitään ketjullisia tuotteita kaulassa kun juoksevat keskenään. Minulla kaikki osaavat vapautua tarvittaessa puolikiristävistä pannoista. Sen vuoksi ne eivät ole maailman turvallisimpia, mutta sitäkin helpompia käyttää. Mökkipannat ovat sitten yleensä heijastinpantoja tai muita kevyitä ja kestäviä peruspantoja. Niissä on kaikki mahdolliset numerot katoamisen varalta. Mökkipannat ovat yleensä kantajiensa näköisiä, likaisia, kuraisia ja märkiä. Pannat ovat tarkoituksella sen verran väljiä, että niistä pääsee tarvittaessa pois jos koira jää jonnekin oksantynkään kiinni. Blingbling ja pyhäpannat olen kaikki myynyt tarpeettomina, mutta muutama on jäänyt.

Valopantoina meillä on Leuchtie valopantoja, jotka ovat valopannoista parhaimmat vuosien kokemuksen perusteella. Niiden lisäksi löytyy yksi USB ladattava Karlien Visio Led panta Peten koiratarvikkeesta ja vastaama malli maatalouskaupasta. USB ladattava panta näykyy hyvin ja latautuu nopeaa, mutta se ei ole kovin käytännöllinen mökkiympäristössä, jossa ei ole sähköjä saati sitä USB-porttia käden ulottuvilla. Akku tyhjenee jo tunnin ulkoilun aikana. Leuchtiessa sama patteri toimii periaatteessa parikin talvea, eikä panta mene miksikään vaikka ottaisi osumaa toisesta koirasta. Hieman korventaa kun onnistuin jemmaamaan jonnekin kaksi Leuchtieta ennen talvea..

Remmien suhteen olen ronkeli. Ainoastaan nahkaiset kelpaavat. Kaikkien pitää olla samanmittaisia ja mitä pidempiä sen parempi. Kaikkien ei tarvitse olla saman näköisiä, sillä olen huomannut on helpompaa kun ns. tietää kenen narusta nykäisee tarvittaessa. Tällä hetkellä suosin Bravan pyöreitä nahkaisia taluttimia. Ovat olleet kestäviä ja laadukkaita. Ainolla on tosiaan käytössä se punainen Onega-remmi ja Usvalla ja Armaksella on käytössä mustat ohuet. Nuppu käyttää vaaleanpunaista Onega-remmiään. Rasvanahkataluttimia minulla on x kappaletta. Osa enemmän tai vähemmän kuluneita. Kaikki kankaiset remmit olen surutta myynyt. Niistä ei saa kunnon otetta.

Jos pumeilla pitää olla monta pantaa niin vähemmälläkin pärjäisi. Pentupannan jälkeen Leksulla on ollut tasan kahdenlaisia pantoja ja veto sekäjälkivaljaat. Tavallinen talutin ja flexi ovat riittäneet. Leksu tarvitsee hieman erin kestävyysluokan vermeet kuin mitä pumeilla käytän..

Summasummarum hyvä panta on laadukas, turvallinen, esteettisesti miellyttävä ja pääosin nahkainen. Lisäksi se on mahdollisimman leveä ja sopii käyttötarkoitukseensa.

Tämä postaus on osa toivottua tarvike-postaussarjaa. Materialisti minussa oikein hihkuu kun pääsen tekemään inventaariota kaappeihin..