Arkea ennen työvuoroa

Minulla on taas meneillään viiden yön työputki ja se tietää koirille hieman tylsempää arkea. Illalla menen töihin klo 20.00 ja aamulla pääsen töistä klo 7.15. Tavallisest olen kotona viimeistään klo 7.45. Koirat ulos kävelylle ja ruokaa koko sakille. Nukkumaan pääsen viimeistään klo 09.30. Pyrin nukkumaan päivällä kuusi tuntia, jotta jaksan olla töissä virkeänä. Aina tämä ei onnistu, ei ainakaan yhteen menoon. Nyt kun mieheni on ollut kesälomalla eivät koiratkaan ole päivällä nukkuneet, vaan puuhastelevat ja käyvät välillä kysymässä tekisinkö jotain niiden kanssa. Jos eivät töki kylmillä kirsuilla minua nenään, niin ne kävelevät päälläni kun nukun. Normaalina arkena koko lauma nukkuu silloin kuin minäkin nukun. Tosin, sen sitten tietää miten paljon virtaa voi pakkautua koiraan, joka nukkuu ensin isännän kanssa yöunet ja sen jälkeen emännän kanssa päiväunet. Minulla on työvuorojen välillä keskimäärin neljästä viiteen tuntia hereilläoloaikaa, jonka aikana pyrin aktivoimaan koirat ja pyörittämään normiarkea. Onneksi työssäni on vastapainona pitkät vapaat, jolloin pyrimme tekemään senkin edestä asioita.

Tämä ilme poistaa emännästäkin kaiken väsymyksen.

Näin kesäaikaan tuntuu, että jokainen auringonsäde pitäisi kerätä talteen talven varalta. Pyrin siis pääsemään hereille puolen päivän jälkeen ja lähtemään koirien kanssa liikenteeseen palatakseni sitten uudelleen nukkumaan iltapainotteisesti. Väsymys kaikkoaa yleensä sitä mukaa kun koirien ilmeet kirkastuvat ja niiden silmät loistavat innostusta.

Armas taas hieman juoksi..

Silloin kun itse on oikein koomainen ei koirienkaan kanssa kannata hirveästi treenata. Huomaan itsessäni välillä oikein väsyneenä pinnan lyhenemistä, jota en mielelläni näytä koirilleni. Noina päivinä lähdetään hallille pitämään yleensäkin vain kivaa. Onpa siis niitäkin päiviä, että olen mennyt hallille silmät ristissä ja tehnyt muutaman keppitoiston ja antanut koirien sen jälkeen leikkiä ihan vain keskenään. Onneksi koirillani treenikentillä keskenään leikkiminen ja muu vapaa toiminta ei vähennä niiden motivaatiota tehdä töitä minun kanssa. Kumpikin nuorista koirista tuntuu aina valitsevan minut ennen toistaan Leikki keskeytyy kun minä aktivoidun ja tarjoan tilaisuuden tehdä jotain minun kanssani. Ovat oppineet, että treeneissä on aina kivaa ja aktiivisuus kannattaa.

Tehdäänkö jotain?

Aino ja Armas ovat hyvin erilaisia koiria, vaikka ovat samoista aineksista tehtyjä. Vapaana ollessaan, elleivät leiki keskenään, Aino tykkää myyrästää, kaivaa, tonkia ja tutkia asioita.  Se viihtyy hyvin yksikseen välillä tarkistaen, että muu lauma on näköetäisyydellä. Säännöllisesti se juoksee luokseni riemuissaan, kuin emme olisi nähneet toisiamme vähintään puoleen vuorokauteen, palatakseen taas puuhastelemaan omia juttujaan. 

Armas puolestaan juoksee. Se juoksee isoa ympyrää, kahdeksikkoa,  kaahaa ja suhaisee ohi. Menee hetkeksi lauman eteen makoilemaan sopivan etäisyyden päähän ja kohta taas juoksee laumaa ympäri isompaa ja pienempää kaarta. Silloin kun Armas ei juokse, se makaa joko lauman edessä tai minun jaloissani. Armaksen juoksemisella on selkeä funktio ja nauttii siitä suunnattomasti. Muutenkin se on hyvin fyysinen koira siskonsa ollessa älykkö. Äly ja Väläys siis täydentävät toisiaan loistavasti tehden arjestani kaikkea muuta kuin tylsää.

Ruokatauka

Minne sitten?

Kuvat kännykällä. eli laatu sen mukaista.