Viime torstaina pakkasin itselleni ja Ainolle vain välttämättömät kamppeet reppuun ja hyppäsimme Rovaniemi-Helsinki yöjunaan. Ainoa hieman ihmetytti juna, mutta hetken kuluttua se jo katseli itselleen sopivaa penkkiä ja alustaa petipaikaksi.
Oulussa kyytiin nousivat Mirjami, Kirka ja Nasta. Tässä vaiheessa kello lähenteli jo puolta yötä ja olin kasannut Ainolle sen pienen vaaleanpunaisen yksiön. Matka jatkui rattoisasti torkkuen Riihimäelle asti. Siellä hyppäsimme junasta ja pääsimme käyttämään koirat aamupissalla. Riihimäellä hyppäsimme Järvenpäässä pysähtyvään junaan. Kello ei ollut tässä vaiheessa vielä yhdeksää ja hotellihuone oli luvattu meille vasta klo 14.00. Suuntasimme tätini kirpputorille viettämään päivää. Koirat olivat kirpputori-kahvilassa kuin kotonaan. Jälleen kerran saimme olla ylpeitä fiksusti käyttäytyvistä "maalaiskoiristamme". Muutenkin koko reissun aikana ei huomannut sitä miten vähän citykokemusta porukan nuorimmilla eli Ainolla ja Nastalla loppujen lopuksi onkaan. Hotellihuoneen saatuamme vietimme pienen hiljaisen hetken ennen kuin kiirehdimme Anjan ja pumien luokse trimmaamaan Milaa. Pikatrimmin jälkeen nautiskelimme Järvenpään kesäisestä puistosta ja ihailimme Tuusulanjärven ruskeaa vettä. Järvenpäässä oli kesä kadehdittavan pitkällä.
Lauantaina koitti matkan todellinen tarkoitus, eli Royal Canin Show. Näyttely meni yli odotusten ja seurueemme kahmi kaikki palkinnot. Aino oli rotuna paras ja sai ensimmäisen sertinsä ja cacibin. Isossa kehässä ei tullut menestystä, mutta Aino kyllä pisti parastaan ja esiintyi hienosti.
Tuomarina rotukehässä oli Leila Kärkäs ja arvostelu oli taas koiran näköinen ja mieltä lämmittävä.
Paluumatkalla lauantai yöllä olimme jo niin väsyneitä, etten muista milloin viimeksi olisin nauranut niin paljon. Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava. Ainon juoksu ja sen vaikutuksista reissu-urokseen hieman jännitin etukäteen, mutta Kirka käyttäytyi juuri niin kuin kohteliaan pumiuroksen kuuluukin käyttäytyä juoksun tuossa vaiheessa. En kuullut yhtään ihastunutta piippausta eikä ollut mitään hössötystä koko reissulla. Ihanaa, että rodussa on järkeviä uroksia. Koirien kanssa vietimme lauantai-iltana aikaa Helsingin rautatieasemalla ja pumit olivat kuin ikänsä olleet sellaisessa ihmisvilinässä. Omistajat taisivat olla enemmän päästään sekaisin kaikista niistä ihmisistä. En voi kun todeta Ainon olleen ihan mielettömän reipas koko reissun. Häntä ei laskenut missään vaiheessa, vaikka kyseessä oli Ainon ensimmäinen kunnon reissu ilman lauman tukea. Ihanan reipas pikkupumini.
Oulussa kyytiin nousivat Mirjami, Kirka ja Nasta. Tässä vaiheessa kello lähenteli jo puolta yötä ja olin kasannut Ainolle sen pienen vaaleanpunaisen yksiön. Matka jatkui rattoisasti torkkuen Riihimäelle asti. Siellä hyppäsimme junasta ja pääsimme käyttämään koirat aamupissalla. Riihimäellä hyppäsimme Järvenpäässä pysähtyvään junaan. Kello ei ollut tässä vaiheessa vielä yhdeksää ja hotellihuone oli luvattu meille vasta klo 14.00. Suuntasimme tätini kirpputorille viettämään päivää. Koirat olivat kirpputori-kahvilassa kuin kotonaan. Jälleen kerran saimme olla ylpeitä fiksusti käyttäytyvistä "maalaiskoiristamme". Muutenkin koko reissun aikana ei huomannut sitä miten vähän citykokemusta porukan nuorimmilla eli Ainolla ja Nastalla loppujen lopuksi onkaan. Hotellihuoneen saatuamme vietimme pienen hiljaisen hetken ennen kuin kiirehdimme Anjan ja pumien luokse trimmaamaan Milaa. Pikatrimmin jälkeen nautiskelimme Järvenpään kesäisestä puistosta ja ihailimme Tuusulanjärven ruskeaa vettä. Järvenpäässä oli kesä kadehdittavan pitkällä.
Lauantaina koitti matkan todellinen tarkoitus, eli Royal Canin Show. Näyttely meni yli odotusten ja seurueemme kahmi kaikki palkinnot. Aino oli rotuna paras ja sai ensimmäisen sertinsä ja cacibin. Isossa kehässä ei tullut menestystä, mutta Aino kyllä pisti parastaan ja esiintyi hienosti.
 |
| Kuva: Mirjami Hornela |
Tuomarina rotukehässä oli Leila Kärkäs ja arvostelu oli taas koiran näköinen ja mieltä lämmittävä.
"Hyvät mittasuhteet. Hyvä pään malli. Hyvä pää jaa korvat. Miellyttävä ilme. Hyvä kaula ja ylälinja ja häntä. Tasapainoiset kulmaukset ja sopiva luusto. Hyvä rintakehä. Erittäin hyvä sivuliike. Ahdas takaa ja edestä liike hieman vallaton. Karvapeite melko hyvän laatuista. Miellyttävä käytös" ERI AVK 1 SA PN1 SERT, CACIB, ROP
Paluumatkalla lauantai yöllä olimme jo niin väsyneitä, etten muista milloin viimeksi olisin nauranut niin paljon. Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava. Ainon juoksu ja sen vaikutuksista reissu-urokseen hieman jännitin etukäteen, mutta Kirka käyttäytyi juuri niin kuin kohteliaan pumiuroksen kuuluukin käyttäytyä juoksun tuossa vaiheessa. En kuullut yhtään ihastunutta piippausta eikä ollut mitään hössötystä koko reissulla. Ihanaa, että rodussa on järkeviä uroksia. Koirien kanssa vietimme lauantai-iltana aikaa Helsingin rautatieasemalla ja pumit olivat kuin ikänsä olleet sellaisessa ihmisvilinässä. Omistajat taisivat olla enemmän päästään sekaisin kaikista niistä ihmisistä. En voi kun todeta Ainon olleen ihan mielettömän reipas koko reissun. Häntä ei laskenut missään vaiheessa, vaikka kyseessä oli Ainon ensimmäinen kunnon reissu ilman lauman tukea. Ihanan reipas pikkupumini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.