Eilen oli varsin tapahtumarikas päivä. Kävimme taas piipahtamassa muutaman tunnin eläinlääkärin luona.
Usvalla alkoi aamulla korvatulehdus, samalla huomasin sen silmän sidekalvojen olevan ärtyneet. Uimisestahan se tietenkin johtui. Ei auttanut kun varata aika illaksi lääkärille. Ilman näkemistä ei reseptiä suostunut kirjoittamaan.
Iltapäivälenkillä metsässä Nuppu keksi ottaa jotain pientä suuhunsa. Oletin sen olevan metsänroska, ja sitä se toivottavasti olikin.. Hetkisen päästä pusikosta alkoi kuulua kamala huuto ja kiljuminen. Nuppu ryntäsi kakoen ja valittaen syliin. Suun aukominen ja nieleminen teki silminnähden älyttömän kipeää. Keräsin koirat kasaan ja lähdin kotia soittamaan eläinlääkärille valittavan pennun kanssa. Lääkärit olivat joko kiinni töissään tai lomalla. Nuppu alkoi mennä veltoksi ja poissaolevaksi, mikä tosin on pennuille (ja Usvalle) tyypillistä kun jotain kamalaa sattuu. Onneksi sama lääkäri, jolle Usvalle oli illaksi aika lupasi meidät ylimääräiselle ajalle. Klinikalla Nuppun valitus oli jo vaimennut säälittäväksi vikinäksi. Kipeää kävi siis aina kun Nuppu nielaisi.
Rauhoituksessa pääsin näkemään mitä nielusta löytyi. Mitään ylimääräistä siellä ei ollut, mutta nielurisat ja ruokatorven pää olivat erittäin ärtyneet. Äänijänteet olivat myös hieman punakat. Nuppu on jonkin aikaa (reilun viikon) yskinyt satunnaisesti, ja sillä tavoin oireillut tulehtunutta kurkkua. Tänään kävin hakemassa antibiootit, niillä ja kipulääkkeillä mennään. Ilmeisesti se mitä Nuppu metsässä nielaisi oli raapaissut nielua ja vaiva tuli sitten esille.
Tänään Nuppu on jo ollut oma reipas itsensä. Tosin ehkä hieman kärttyisä. Ruoka maistuu samaten mustikat metsässä. Käpyjä ja kiviä se ei tänään enää tavoitellut entiseen tapaansa, toivottavasti otti opikseen. :)
Ei kahta ilman kolmatta.. Mimmi lensi tänään vanhempieni luona kerrostalon käytävässä oikein lahjakkaasti nurin portaissa, ja mätkähti kivilattialle mahalleen. ilmeisesti polveen sattui, sillä vikoi toista takajalkaansa. Kevyellä hieronnalla, silityksellä ja sympatialla sain sen jatkamaan portaissa kulkemista. Tuli kyllä taas kirottua ankarasti idiootit, jotka vaativat kerrostalon kiviportaiden vahausta! Usva oli kuulema edellisenä päivänä lentänyt myöskin nurin. ihmettelinkin miten se liikkui niin jäykästi tänään. Mimmille annoin puolikkaan Rimadylin ensiapuna, sille kun tahtoo jäädä jännitystiloja selkään noista kaatumisista. Hirvittääkin ajatella kuinka moinen sattuu. Itse kaaduin samaisissa portaissa kipsin ja kyynärsauvojen kanssa helmikuussa. Saman verran tuli portaita laskettua alas. Eipä tuntunut mukavalta..
Suunnitelmissa oli oikein reipas ja harrastusten täyteinen viikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.