Usvan näyttelyura taputeltiin lopullisesti pakettiin tänä vuonna ja se pääsi ansaitsemalleen eläkkeelle niin virallisista kuin epävirallisista kauneuskilpailuista. Usva on aina nauttinut huomion keskipisteenä olemisesta ja ihmisten seurasta. Huomiota se edelleen tulee saamaan, mutta näyttelykehässä sen ei enää tarvitse ravata tyydyttääkseen minun olematonta kunnianhimoa. Usvan useamman viimeisen näyttelyvuoden menestys kuuluu lähes täysin Usvan nuorelle handlerille. Parin menoa on ollut ilo katsoa ja Usva on aina ollut yhtä otettu lempihandlerinsa tapaamisesta. Usva ei ole kenenkään muun kanssa loistanut samalla tavalla kehässä.
Olen monesti miettinyt mikä erottaa hyvät handlerit loistavista ja tullut siihen tulokseen, että se on aitous, vaatimattomuus sekä koiran kanssa yhteistyön tekemisen ilo, joka välittyy koiraan asti. Tähän kun vielä lisätään taito käsitellä koiraa, niin menestys on taattu. Vaatimattomuutta tarvitaan siihen, ettei esittäjä tuo itseään esille koiran kustannuksella. Taitava esittäjä antaa siis koiralle tilaa loistaa. Minulta on Usvaa monesti kysytty lainaan junnukehiin, mutta kenellekään muulle en ole sitä uskaltanut luottaa kisakoiraksi. Nykyään unohdetaan antaa ihmisille tarpeeksi kiitosta ja positiivista palautetta, joten suuren suuri kiitos Lotalle, että olet tuonut osaltasi iloa Usvan elämään!
Ihanasti kirjotettu! Usvan ansiosta sain itsekkin paljon kokemusta. Kiitos kun olen Usvaa saanut esittää! :)
VastaaPoistaVau, miten hieno blogi sulla! Oletpa jo monta vuotta kirjoittanut tätä blogia :o ! Sait musta uuden lukian :)
VastaaPoistaTervetuloa lukijaksi! Toivottavasti viihdyt seurassamme.
Poista