Iholla

Usvalla on pidemmän aikaa ollut vaivaa kummallisista näpyistä ihossaan. Ensimmäisen kerran niitä ilmaantui muutama vuosi sitten ja ne tulivat ja menivät, kunnes tämän kesän aikana näpyt yltyivät ihan vitsaukseksi asti. Näppynen on ensin kutiava ja vaaleapäinen inhotus,joka jossain vaiheessa räjähtää ja muodostaa renkaanmallisen ruven nahkaan. Muistan toissa kesänä, että jouduimme jättämään yhden näyttelynkin väliin kun Usva oli limonut turkkinsa ihan takuille muutamassa päivässä. Tänä kesänä sellaista ei tapahtunut koska  näpyt  keskittyivät ilmaantumaan pitkin selkärankaa ja kupeita. Voi mummokoiraa, kuinka ne välillä kutisivat. Minä voitelin pahimpia kutinakohtia nestemäisellä kortisoniliuoksella ja rapsutin sieltä minne Usva ei itse yltänyt.

Jokunen viikko sitten kun vaiva oli pahimmillaan ja Usvalta tulehtui myös takajalasta rasvapatti. Patti turposi niin isoksi, että näytti repeävän siihen paikkaan. Sitäkin haudoin desinfiointiaineella ja kortisoniliuoksella kunnes pääsimme lääkäriin. Lääkäri totesi patin olevan paranemaan päin hoidollani ja antoi meille mukaan Vetaraxoid kuurin. Lääke vaikutti kyllä kutinoihin, mutta ei vähentänyt näppyjä. Haittavaikutusten vuoksi lopetin kuurin viiden päivän jälkeen asteittain. Usva alkoi siis lääkkeen aikana juomaan ja pissailemaan ihan hillittömästi. Lopulta se pissasi jopa sisälle, mikä on Usvalle äärimmäisen epätyypillistä. Vetaraxoid kuurin aikana tapahtui ihme ja kumma: vuosia paikoillaan nököttänyt peukalonpään kokoinen rasvapatti katosi Usvan koivesta kokonaan. Siis se samainen patti, mikä ehti aiheuttaa meille huolta ja tuskaa. Patin myötä lähti karvat sen kohdalta ja patista jäi pieni arventapainen ihon alle. Siitä olen varma, että Usva ei sitä nykertänyt irti, vaan patti ikään kuin suli pois. Onneksi en alkanut leikkauttamaan sitä pois silloin kun se oli pahimmillaan.

Siistimistä vaille lyhytturkkinen mummeli

Vetaraxoidin jälkeen Usva sai kymmennen päivän ab-kuurin. Kuurin aikana  iho alkoi vaihtumaan ja näpyt rauhoittuivat, mutta heti kuurin loputtua ne tulivat takaisin. Tässä vaiheessa henkilääkärimme ohjasi meidät ihojuttuihin erikoistuneelle lääkärille. Kuten ensimmäinen lääkäri oli toinenkin sitä mieltä että vaivan aiheuttaja olisi stafylokokki bakteeri, joka tekee pinnallista tulehdusta juurikin näppyjen muodossa.

Usvalle määrättiin nyt 4 viikon ab-kuuri, Viacutan pro öljyä, pesuneste ja vielä on tulossa niskaan laitettava öljy. Nyt antibiootteja on mennyt kohta kaksi viikkoa ja iho on huomattavasti parempi. Leikkasin Usvan turkin alas ja se piristi koiraa kummasti. Kolmannen ab-viikon jälkeen pitääkin soittaa lääkärille, että syötänkö lääkettä neljännen viikon vaiko annetaanko loput lääkkeet tarvittaessa lyhempinä kuureina kuten oli hieman puhetta. Kipulääkkeet saimme otettavaksi joko kokoaikaiseen käyttöön nivelrikon vuoksi tai sitten tarvittaessa.

Meillä on nyt Usvan kanssa joka aamu yhteinen apinahetki, jolloin käyn sen nahan läpi ja katson missä mennään. Usva nauttii näistä rapsutushetkistä silmät sikkuralla ja saa hirveän hepulin kun lopetan iholla olon. Sitä, mikä nyt laukaisi pitkään kyteneen vaivan esiin, olen pohtinut paljon. Usvahan oli selkeästi stressaantunut alkuvuoden ja erityisesti alkukesän oman ihmisensä, eli isäni terveydentilan vuoksi. Usvasta näki selkeästi milloin isäni ei voinut hyvin,eli Usva alkoi oireilla aina päivää paria aikaisemmin (puuskutus, pahoinvointi, yleinen levottomuus) ennen kuin isäni vointi muuttui merkittävästi. Usva eli isälleni. Nyt kun Usvalla ei ole enää mitään "hoidettavaa" ja stressattavaa niin vaiva mahdollisesti tuli sen vuoksi esiin. Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että koira on yksinkertaisesti vain niin vanha, että mm. ravintoaineet eivät imeydy samalla tavalla kuin nuorena ja vastustuskyky alkaa olla huonompi. Olkoon syy mikä tahansa, niin kaikki mahdollinen kokeillaan, että iloinen mummokoira saisi nauttia elämästään.