Aino ja Armas olivat alkuun kuin siipiä vailla, mutta asettuivat kuuntelemaan lopulta. Minä vastasin Ainon luotsaamisesta ja meillä oli kivaa. Armas joutui isäntänsä kanssa kahden varsin äänekkään koiran väliin, ja pumipoika oli kuulema ihan pyörällä päästään. Välillä ehdin seuraamaan heidänkin treenejä ja ainakin silloin Armas oli varsin kootusti, tarjoten parempaa sivulletuloa isännälleen kuin minulle.
Aino sai vaatimaansa häiriötreeniä ja joutui keskittymään ihan vain minun kuunteluun. Mielellään se olisi kommentoinut välillä muidenkin juttuja, varsinkin silloin kun minulla ei ollut sille puuhaa tarjolla. Puuhakkaana sen antoi sitten kaikkensa minulle.
Kontakti ja sen pitäminen oli siis näiden treenien varsinainen teema. Vaikeinta Ainolle oli keskittyä minuun kun muut ottivat luoksetuloa, mutta kun toistakymmentä koiraa lähti vuorollaan meidän edestä niin pumikin jo turtui. Kotiin päästyään kauhukaksoset olivat huomattavan rauhallisia. Ainakaan sohva ei illan aikana siirtynyt kovin montaa metriä ja sohvapöydällä olevat esineet säilyttivät muodostelmansa, eli meillä ei harrastettu tänä ilta sisällä parkouria.
Huomenna olisi sitten Nupun ohjatut tokot, toivottavasti.
Tällä hetkellä meidän viikon ohjatut treenit näyttäisivät tältä, jos aikataulut muuten passaavat:
MA:
TI: Ainon ja Armaksen ahvenentalutus klo 18.00
KE: Nupun toko klo 19.30-21.00
TO: Nupun agi klo 17.00-18.30 ja Ainon ja Armaksen toko klo 18.45-19.45
PE: Ainon ja Armaksen agi klo 18.30-20.00
Sitten aina jossain välissä pitää ehtiä metsään tekemään jälkeä ja muut omatoimitreenit päälle. Usvan ja Leksan treenit tulevat noilla omatoimikerroilla ja kotona aktivoiden. Onneksi ei ole painetta harrastaa juurikaan muuta. Postcrossing, bloggaus ja ministely tyydyttää pienen puuhailun tarpeen aina kun jää aikaa.
Leksu kävi maanantaina lääkärissä. Patti on todennäköisesti ärtynyt limapussi kinnernivelen kohdalla ja siinä on tulehdus. Patti pitäisi leikata pois, mutta Leksan kokoisella ja haastavuustasoisella koiralla haava ei todennäköisesti pääsisi parantumaan, vaan pysyisi auki jo pelkästä liikkeen aiheuttamasta ärsytyksestä. Leikkauksen sijaan koitetaan saada patti rauhoittuman antibiooteilla ja kipulääkkeillä. Onneksi Leksa ei onnu jalkaa, vaikka muuten vikookin pattia. Raukalla menee taas uintihommat pieleen ja tarhassakaan se ei saa nauttia köllöttelystä kärpäsvaaran vuoksi. Remmilenkkejä ja töttterö päässä toistaiseksi, voiko kurjemmin olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.