tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kemi KV 19.7.14

Viikko meni kuin sumussa Kemin näyttelyn ollessa sen ainoa kunnon valopilkku. Edellisenä päivänä häthätään laitoin Ainon ja Usvan näyttelykuntoon. Onneksi olin jo edellisellä viikolla tehnyt suurimman työn niiden turkkien kanssa, poistanut siis ylimääräisen pohjavillan ja takkujen alut. Nyt siis ohjelmassa oli vain pe aamuna aukikampaus (järvikiharat ja metsänroskat pois) ja turkin uudelleen kihartaminen läpikostuttamalla. Illalla (yöllä) sitten saksin maltillisesti.

Näyttelyssä oli ihana käydä ja tavata ihmisiä. Tuloksiin olen enemmän kuin tyytyväinen. Harva varmaan iloitsee niin paljon varasertistä kuin minä tein. Se on alku ja merkki siitä, että nuorien koirien kanssa ei todellakaan kannata kiirehtiä. Ne kehittyvät omaan tahtiin ja hitaasti hyvää tulee, tässä tapauksessa tietenkin toivoo aina sitä erinomaista lopputulokseksi. Lotta teki Usvan kanssa taas hienoa yhteistyötä ja tuloksena Usvalle Rop-vet helteisestä ilmasta huolima. Tuomarina oli miellyttävä Andrzej Stepinski Puolasta.

Teräsvillan Ainoa Oikea "Aino"

Not small. Enough body for her age. Good angulations in front, just little short upperarm. Good angulations rear. Tail should be higher set. Would prefer little longer neck. Beautiful head, well balanced. Very good ear sets. Exc expressions. Move is better than I expect. Little too compack for a bitch. JUN ERI, JUK1, SA, PN3, VASERT 


C.I.B Karvakorvan Usva "Usva"

Well balanced bitch. Exc body. Clean topline while standing. Good reach of neck flowing to the well laid shoulders. Very good angulations in rear. Well shaped head. Very good expressions, very nice eyes. Good coat structure. Good movement. Exc condition for her age.  VET ERI, VEK1, SA, PN2, ROP-VET

Ainolle jäi vielä illalla kaulanvenytys päälle..


...ja Armas laskee, että kaksi luuta on vielä löytämättä..
Näyttelyn jälkeen suuntasimme mökille yöksi, ensimmäistä kertaa sitten isäni menehtymisen. Mökillä oli juuri niin hyvä olla kuin toivoinkin ja tuntui ensimmäistä kertaa koko viikkona, että kyllä tämä tästä ajan kanssa. Usva tuntui tietävän eikä merkittävästi etsinyt omaa ihmistään muulloin kuin heidän yhteisten iltarutiinien aikaan. Silloinkin se totesi nopeaa ettei ala nukkumaan saunakamarissa yksin, vaan siirtyi isoon tupaan muun lauman pariin. Kunpa sitä pystyisi itsekin elämään hetkessä koiran tavoin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.