perjantai 14. maaliskuuta 2014

Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus

Usva mummeli täytti tänään 13 vuotta. Kuinka olenkaan nauttinut jokaisesta yhteisestä vuodesta, ja tiedän Usvankin nauttineen. Usvalla nimittäin on aina ollut laumassa oma spesiaaliasema, jota se on surutta (mutta kiltisti ja lempeästi) käyttänyt hyväkseen. Vanhuus on tuonut Usvaan uudenlaista varmuutta ja arvokkuutta, vaikka vieläkin se välillä innostuu tosissaan hössöttämään ja roikkumana nilkassa innosta tuhisten.


Nupulla alkoi tänään tärppipäivät ja Armas totesi, että jotain varmaan tarvisi tehdä asialle. Jostain syystä se oletti että Usva on se tärppinen. Varmaan kivempi ja helpompi vaihtoehto, kuin omaan huoneeseen sulkeutunut ärtynyt mammakoira. Leksu puolestaan luuli, että Aino on syypää sulotuoksuihin. Kumpikin sitten itki väärää naista.

Armas on tosiaan tähän asti ollut varsin maltillinen ja ruoka on kiinnostanut juoksujuttuja enemmän. Tänään se sitten yritteli jo tosissaan astua Usvaa. Armas jopa jätti ruokakuppinsa nuolematta, jotta ehtisi paremmin nuoleskella Usvan korvia ja.. Usva ei sitä pahemmin kieltänyt ja jossain vaiheessa oikein innostui kosiskelemaan ja yllyttämään nuorta urosta. Onneksi Armas uskoi minun pieniä kieltoja ja Usvan makoilessa se malttoi vain vahtia hellästi sen vieressä. Yhtään turhaa vinku tai vonkua se ei päästänyt. Onneksi, sillä meteliä riitti päivään muutenkin.

Iltapäivällä Usva ja Nuppu pakkasivat laukkunsa ja lähtivät mökille jatkamaan juhlintaa. Pojat pääsevät nämä pahimmat päivät hieman helpommalla. Leksulla on onneksi vielä pissa kulkenyt, mutta pahoin pelkään sen eturauhasen taas innostuvan ja auheuttavan ongelmia.


Illalla kauhukaksikko pääsi hallille. Leikkivät ja treenasivat. Tänään otin keinua ensimmäisen kerran ja vahvistin perusohjausta. Hauskaa nätti olevan ja nyt makaavat ketarat oikosenaan.

Välillä mentiin kieli poskella..

Tässä toinen on jo hieman hyytynyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.