Nuppu ultrattiin torstaina ja todettiin, että pentuja tulee kuin tuleekin. Seitsemän ultrassa näkyi, mutta ultraaminen on aina vähän epämääräistä, mitä tarkkaan lukumäärään tulee. Uskoin vahvasti koko ajan sen olevan tiineenä, mutta en kuitenkaan uskaltanut elätellä liikoja toiveita. Sen verran odotettu ja toivottu pentue tämä meille on.
Nuppu on viimeiset kaksi viikkoa ollut kovin raskautetussa tilassa. Ensin sillä oli hirveä ahmimisjakso ja sen jälkeen alkoi aamupahoinvointi sekä syömättömyys. Tänään alkoi onneksi taas ruoka maistua. Keittiössä leijailee hilpeä keitettyjen lihoja ja sisäelimien tuoksu. Piparkakut ja muut jouluherkut kuuluisivat tuoksua tähän aikaan vuodesta, mutta ei meillä. Meillä hemmotellaan tulevaa äitikoiraa.
Nuppu oli jotensakin liikuttavan näköinen aamuisin ruokakupillaan. Sen huonovointisuus tuntui vain pahenevan ruokakuppia katsoessa. Syömättömyydestä emme kuitenkaan tehneet numeroa. Tarkkana piti vain olla, sillä Mimmi ja Usva olisivat aina tilaisuuden tullen iskeneet Nupun hylkäämälle kupille. Täytyy kyllä myöntää, että Mimmin ja Usvan vyötäröt ovat kummasti pullistuneet samaa tahtia Nuppusen kanssa. Nyt kun sen huomasin, niin asialle pitää taas tehdä jotain.
Säät eivät ole juurikaan hemmotelleet meitä. Täällä on ollut taas koko viikon -20' C. Kukaan koirista ei ole halunnut liioille lenkeille, enkä myöskään ole raskinut tehdä pörröisille pumpeloilleni joulukampauksia. Saisi olla hieman lauhempaa siihen, eli pitäkööt palttoonsa. Voi tietenkin olla, että jo huomenna kyllästyn ruokottomiin karvanaamoihin ja leikkaan niiden turkit. Ukonkin joulupukin parta sai kyytiä viikolla.
Nuppu on viimeiset kaksi viikkoa ollut kovin raskautetussa tilassa. Ensin sillä oli hirveä ahmimisjakso ja sen jälkeen alkoi aamupahoinvointi sekä syömättömyys. Tänään alkoi onneksi taas ruoka maistua. Keittiössä leijailee hilpeä keitettyjen lihoja ja sisäelimien tuoksu. Piparkakut ja muut jouluherkut kuuluisivat tuoksua tähän aikaan vuodesta, mutta ei meillä. Meillä hemmotellaan tulevaa äitikoiraa.
Nuppu oli jotensakin liikuttavan näköinen aamuisin ruokakupillaan. Sen huonovointisuus tuntui vain pahenevan ruokakuppia katsoessa. Syömättömyydestä emme kuitenkaan tehneet numeroa. Tarkkana piti vain olla, sillä Mimmi ja Usva olisivat aina tilaisuuden tullen iskeneet Nupun hylkäämälle kupille. Täytyy kyllä myöntää, että Mimmin ja Usvan vyötäröt ovat kummasti pullistuneet samaa tahtia Nuppusen kanssa. Nyt kun sen huomasin, niin asialle pitää taas tehdä jotain.
Säät eivät ole juurikaan hemmotelleet meitä. Täällä on ollut taas koko viikon -20' C. Kukaan koirista ei ole halunnut liioille lenkeille, enkä myöskään ole raskinut tehdä pörröisille pumpeloilleni joulukampauksia. Saisi olla hieman lauhempaa siihen, eli pitäkööt palttoonsa. Voi tietenkin olla, että jo huomenna kyllästyn ruokottomiin karvanaamoihin ja leikkaan niiden turkit. Ukonkin joulupukin parta sai kyytiä viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.