tiistai 5. lokakuuta 2010

Harmia, huolta ja surkuttelua


Tänään käytiin lääkärissä näyttämässä Usvan koipea. Se ontuu siis edelleen, mutta vähemmän. Levon jälkeen jalka on aina parempi, mutta leputtaa sitä selkeästi koko ajan. Portaissa ja juostessa menee kolmella jalalla, mutta lujaa..

Diagnoosi varmistui polven eturistisiteen pettämiseksi. Puhelimessa ell. jo epäili sitä oireiden perusteella. Alkutarkastelussa melkein näytti että polvi on kunnossa, mutta tarkempi vääntäminen ja liikuttelu paljasti polven liikkuvan ihan liikaa. Ristisiteet eivät ole vielä täyain poikki, mutta ei ole mitään järkeä jäädä odottamaan milloin ne katkeavat ja jalan käyttö loppuu kokonaan. Odottamisessa on myös riskinä, että nivel alkaa kerätä nivelrikkoa.

Leikkaus on 20.10 ja toipilasaika kestää ainakin kolme kuukautta. Ennuste on hyvä, ja jos kaikki tosiaan menee hyvin, Usva saattaa jo keväällä olla treenikunnossa. Pääasia kuitenkin on, että saisi koiran siihen kuntoon, että polvet kestäisivät monta vuotta eteenpäin. Usva on edelleen pirteä ja iloinen oma itsensä. Jaksaa leikkiä Nupun kanssa vetoleikkejä. Juoksu ja painileikit Usva lopetti heti kun jalka tuli kipeäksi. Voi, kun saisi itsellekin yhtä pirteän elämän asenteen tällä hetkellä. Ei edes kannata miettiä mitä kaikkea kivaa Usvalta jää tekemättä loppuvuonna.

Messari oli yksi suurimpia suunnitelmia, mutta nyt (ilmeisesti hetkellinen mielenhäiriö) messarisuunnitelmat suuntautuivat ihan toiseen yksilöön. Saas nähdä, jos tässä vielä lähtisikin reissuun.

Usvalle olen jo suunnitellut toipilasajan aktiviteettia, ja pitää myös jutella fysioterapeutin kanssa siitä miten edistää koiran kuntoutumista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.