Tällä kertaa keskityimme tavanomaisten riekkumisien kuvaamisen sijasta luustoon.
Nupulla näytti olevan kaikki kunnossa. Siltä tutkittiin lonkat, selkä, kyynärät ja polvet
Alla on kuva Nupun lonkkakuvista, mielenkiinnolla odotan millainen lausunto niistä tulee.
Usvan kuvasin samalla. Muutoksia on tullut, mutta niiltähän ei voi välttyä. Pelkäsin pahempaa. Koira ei onnu, eikä tiettävästi oireile. Liikkeissä on havaittavissa hienoista muutosta (jäykkyyttä), joka on tullut parin vuoden aikana. Erikoista on miten paljon syvemmät maljat ovat nyt kuin koiran ollessa nuorempi..
Tässä on Usvan lonkat vuodelta 2004 (huono kuva). Muutosta on tullut 6 vuodessa jonkin verran. Harmi, ettei minulla ole itselläni vuoden 2006 kuvia, jotta muutoksen vauhtia voisi verrata.
Alla kuva Mimmin lonkista vuonna 2005, koiran ollessa 8v. Koira on hieman vinossa kuvissa. Nämä kuvat otettiin, jotta selviäisi ontumisen syy. Silloin kuvattiin myös selkä, jossa ei ollut mitään vanhenemisen merkkejä. Viime vuonna kuvattiin selkä uudelleen ontumisen vuoksi (lihasperäistä aina vain) ja silloin sivulöydöksenä oli muutama luupiikki nikamissa. Mummo siis pärjää pitkälle luustonsa kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.