Agia siis. Selvisimme täysipäisinä(?) juoksutauosta ja eilen aloitimme agin treenauksen kunnolla.
Usva loisti, liikkui ja meni niin kuin unelma. Tehtiin siis eilen erilaisia hyppy kiemuroita. Eipä edes ole mitään erityistä kirjoitettavaa ;). Tänään jatkettiin samalla teemalla, mutta nyt oli myös keppien hakemista. Ei niin loistava kuin eilen. Usvaa hiukan häiritsi ihanat lelut, joita se oli Nupun kanssa levitellyt pitkin hallia minun rakentaessa rataa. Pupu suussa voi sen mielestä ihan hyvin hyppiä. Ja niin kyllä pystyikin, ihme ja kumma. No, eipä minun tarvinnut kaivella palkkaa liiveistä kun se oli koiralla valmiina. Hermot menisi, jos tässä vakavissaan harrastaisi. :D Tämän päivän treeneissä oli oikeastaan ongelmana eilisen päivän riekkumisistä väsyksissä ollut treenikaveri. Hyvää työtä se silti teki, keppien hakeminen onnistuu sekin pupu suussa.
Nupulla teetin samoja hyppy-putki pätkiä kuin Usvalle. Hypyt olivat raa'asti 40 cm korkuisia, eikä ollut ongelmia. Alkuun se ohjautui hyppyjen ohi, mutta heti kun nami vaihtui leluun sai Nuppu juonesta kiinni. Alkoi hyvin hakemaan hyppyjä ja hyppää ilmavasti. Nyt ei ollut alkutalven ongelmaa, eli se osasi ohjautua molemmilta puolilta. Aikaisemmin oikea puoli tuotti ongelmia. Putki on ihan pro, mutta sitä se juoksee Usvan kanssa hippasillakin edestakaisin.
Meillä on aika rennot treenien aloitukset (ja usein treenitkin). Annan koirien vetää pahimmat puhdit pois sillä aikaa kun laitan esteet kuntoon. Sen jälkeen häkitän joutilaat odottamaan vuoroaan. Nupulla ei ole tehnyt onneksi ikinä tiukkaa luopua Usvan seurasta kesken leikkien ja aloittaa työskentely. Treenien lopuksi pääsevät taas leikkimään, kun siivoan esteet pois. Toiset tyrmäävät kentällä ja hallissa leikkimisen (koirien keskenäiset leikit), mutta meillä se on vain auttanut mm. Mimmin hallipelkoon.
Tänään Nupulla oli taas hyppy-putkea ja keppien hakemista. Neiti pääsi taas yllättämään. Vähällä treenillä se osaa jo jotensaki hakea keppien aloituksen. Jos jatkamme tätä vauhtia treenaamattomuutta niin pääsemme pitkälle ;). Esteen takana odottaminen meni sekin kahdessa päivässä pidemmälle kuin Usvalla vuodessa. Usvan kohdalla syynä on ollut enemmän pehmo ohjaaja kuin koiran lahjat.
Päivän paras oli Mimmi, joka ei eilen päässyt tekemään kuin putken. Tänään tehtiin agia ja tokon alo-liikkeet läpi. Ihan käsittämätön muori. Kuukausi sitten se oli niin vanha ja raihnainen ja nyt yhtäkkiä taas kuin pikkutyttö. Eilen käytiin agitreenien jälkeen katsomassa ulkokenttien kunto. Siellä Mimmi sai käsittämättömän hepulin. Se alkoi haastaa nuorempia leikkiin ja juoksi niin lujaa ettei toiset saaneet sitä kiinni. Eikä se edes ollut aamulla jumissa. Tänään se tosiaan hallilla meni kuin tuulispää. Toivottavasti hyvä vointi jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.