Vietimme Muurolan metsästysmajalla viime viikonlopun. Mika nautti metsässä rämpimisestä ja minä keittein lauantain nakkikeittoa jälkien tekijöille ja sunnuntain toimin kokeen sihteerinä. Kokeen järjesti tällä kertaa Lapin Mäyräkoirakerho. Avoimessa luokassa oli kolme kilpailijaa ja voittajassa viisi. Verenä oli puhdas hirven veri. Tulosjakauma oli erilainen kuin edellisenä viikonloppuna, mutta Muurolan maastoissa oli tällä kertaa taas poroja liikkellä. Porot koituivat Nupunkin muutoin hyvän suorituksen kohtaloksi.
Nuppu oli edennyt hyvin jälken suuntaisesti ja katkokulman se oli rengastanut vasemmalle kiertäen. Se vaikuttaa tulleen sille nyt tyypilliseksi tavaksi työskennellä verettömällä osuudella. Olisin ajatellut sen ihmisjälkeä ajaneena ottavan katkolla ihmisjälken, mutta se työskenteleekin oikeaoppisesti rengasten, eli samoin kuin olisi järkevää tehdä oikealla haavakkojäljellä. Makausten merkkaaminen on edelleen Nupun heikko kohta, mutta tuolla merkkaamisella olisi silti tullut ykköstulos ilma harmittavaa hukkaa. Sorkka oli taas kiinnostanut riittävästi. Nelosjäljen tehneet olivat nähdeet miten muutama poro oli lampsinut kolmosjäljeltä tielle. Toki varmempi koira olisi selvinnyt tuoreista poronjäljistä, mutta Nuppu on muutenkin nyt kovasti innostunut poroista. On se ykköstulos välillä niin pienestä kiinni!
 |
| Paikallinen karju |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.