Usvalla tulee 15 vuotta pian täyteen! |
Taas tuttu virsi, eli kiirettä on pitänyt.. Alkuvuosi on ollut yhdistyshommien kanssa hyvin kiireistä aikaa puhumattakaan muuttuneesta työstäni, joka toi uusia juttuja meidän arkeen. Yllättäen ajankäyttö on siis mennyt ihan uusiksi, kun vaihdoin yökön hommat takaisin kolmivuorotyöhön. Työpaikka kuitenkin pysyi samana, vaikka työnkuva hieman muuttui.
Nyt on pitänyt sitten vuorokausirytmi pitänyt kääntää ihan uusiksi. Tällaiselle piintyneelle yökuppaajalle se ei ole helppo homma. Erikoisinta oli, että aamuvuoron jälkeen kroppani käski minua yöunille viimeistään klo 17.00. Tämä johtui ihan siitä, että olin tottunut yövuoron jälkeen kotiuduttuani laittamaan tunnin sisällä nukkumaan "yöunille". Koirillekin rytminvaihdos oli alkuun outoa. Koirat ovat nyt joutuneet olemaan yksin aamuvuoroissa sen kahdeksan tuntia ja iltavuorojen vuoksi kolmisen tuntia. Aikaisemmin niillä ei tullut yksinoloa juuri ollenkaan. Onneksi Ainoa ja Armasta ei asia näytä vaivaavan, vaan ne jäävät kiltisti nököttämään kotiin. Aino asettuu sohvalle siten että se näkee ikkunasta ja Armas tällää itsensä joko Ainon viereen sohvalle tai lattiaille sohvan eteen sotilaallisen ryhdikkäänä. Muutenkin olen pistänyt merkille, että Armaksella on erikoinen tapa jotain odotellessa tunkea istumaan joko Ainon helman päälle tai sitten kokonaan Ainon päälle. Tämäkös tuppaa Ainoa välillä ärsyttämään.
Hävettää, että en ole ehtinyt edes tehdä synttäriarvontaa ajallaan. Pahoitteluni tästä. Odottelin ensin, että Usva tulisi käymään kotona arpomassa voittajan tuttuun tapaan. Usva on kuitenkin kiireinen mummo eivätkä meidän aikataulut ole sattuneet yksiin. Tällä kertaa otin sitten avuksi Virtuaalijelppi.fi arvontakoneen, joka arpoi seuraavaan järjestykseen osallistuneet. Palkintoja riittää siis kahdelle ensimmäiselle ja otan voittajiin yhteyttä s-postitse.
Pyysin arvontaan osallistuneita linkkaamaan joko oman tai suosikkibloginsa, jotta saisin lisää luettavaa. Osa oli vanhoja tuttuja, jotka löytyvät jo lukulistaltani, mutta löytyi myös muutama uusi mielenkiintoinen tuttavuus. Kiitos mukavista lukukokemuksista!
Meillä jatkuu mukavat talvikelit ja pari päivää sitten sää oikein helli meitä. Suuntasimme tietenkin heti jäälle. Tosin, minun rohkeus oli koetuksella jään paukkuessa ja ritistessä ikävästi. Voi olla, että tämä oli meille viimeinen kerta tälle talvelle joen jäällä, ellei sitten vielä tule kunnon pakkasia. Valitettavasti muutkin olivat huomanneet auringonpaisteen ja jäällä oli ihmisiä välillä ruuhkaksi asti, joten pumit joutuivat tyytymään remmissä nahisteluun ja intoiluun.
Työn tekemisen ja joutenolon lisäksi olemme treenailleet kotosalla ahkerasti ja ystävänpäivänä kävimme Juha Kareksen opissa. Handlerkurssista teen tässä ihan oman postauksen jahka saan videon käsiteltyä. Maaliskuusssa olisi tulossa Nose Work- kurssi, johon sain koirapaikan sekä näyttelyreissu.
Voi että, Usvahan alkaa olla jo kunnioitettavassa iässä♥
VastaaPoistaSukulaisten metsästyskoirien kanssa mie uskallan jäälle mennä, ne kun ovat pienestä asti irti juoksennelleet, ja jotenkin jo osaavat varoa heikkoja kohtia. Mitä sitten taas tuohon meidän karvakasaan tulee... No, se ei osaa varoa:D Siksi sen kanssa ei nyt ole tullut joellakaan käytyä, kun ne virtapaikat osaa olla niin petollisia. Järven jäällä on käyty:)
Kiitos mukavasta kommentistasi. Täällä on joki vielä paikoin täydessä jäässä, mutta minä olen sen suhteen jänishousu, etten kestä edes sitä normaalia ritinää ja pauketta. :D
PoistaOlipas mukava yllätys! Vastailin sähköpostiisi :)
VastaaPoista