Ystävällisiä ajatuksia

..täältä lumipyryn keskeltä. Pakkasen puolesta sää on ihanteellinen, joten emme valita.

 



Selvittiin -30 asteen pakkasista melkein täysijärkisinä. Kahdesta nuorimmasta alkoi hieman jo näkemään mitä liikkumattomuus ja tekemättömyys teettää. Malinois tarkeni nurisematta kovimmissakin pakkasissa Hurtan takilla, mikä ei mielestäni ole takkina kummoinen. Pumit suojasin itsetehdyillä fleesehaalareilla ja tossuilla, mutta kävi sitten niin että emäntä kylmettyi ennen koiria. Parin pakkasviikon aikana tuli taas mietittyä paljon koirien vaatteita. Ilmeisesti aiheesta on ollut paljon kuhinaa myös keskustelupalstoilla. En ole viitsinyt edes vilasta niitä, vaan pohtinut hyvän koiranvaatteen syvintä olemusta ihan itsekseni. Siihen kannattaako koiria pukea pakkasella en ole jaksanut ajatustakaan uhrata. Siis sen jälkeen kun olen omistani todennut, että niillä ei tule niin kylmä -20 (tai sen yli) pakkasilla vaatteet päällä kuin ilman vaatteita.Itse tekemällä ja äitini tekemänä olen saanut nyt omilleni sellaiset nutut, haalarit ja tossut, että ne kestävät rajummassakin menossa mukana. Aina tosin keksii parannettavaa seuraavaan malliin.



Löpinöistä treeneihin.

Viime perjantaina pääsimme viimein ohjattuihin agilitytreeneihin. Muutama kerta jäi taas välistä töiden ja reissun vuoksi. Tällä kertaa teimme vaikeaa möllirataa kisanomaisesti. Toki ennen sitä viilasimme sen pätkissä johonkin kuntoon. Nupun kanssa tein siis ekaa kertaa kisanomaisesti pidempää rataa (15 estettä). Ilo ilo huomata, että kontaktit toimivat ja koira oli muutenkin huomattavasti parempi harvemmalla namin syöttämisellä. Teki siis keskittyneemmin töitä kuola vain valuen. Radalla tuli vain yksi virhe, sekin alun vastaanotossa minun hätäillessä. Rengas oli vielä medi-mitoissa, mutta muuri oli ensimmäistä kertaa aikoihin maxina. Hypyt vasta 50 cm korkeudella. Hallissa en todennäköisesti hyppäytäkään sen korkeampia alustan kovuuden vuoksi. Treeneistä jäi hyvä mieli. Lähdöt ja kontaktit onnistuivat. Keppien ja keinun sekä renkaan pienen viilauksen jälkeen voin alkaa miettimään virallisia kisoja. Ehkäpä sittenkin jo Pellossa pääsiäisenä.

Jottei kaikki menisi taas onnesta soikeiluun, niin pitää kirjoittaa muutama sananen Usvan treeneistä. Usva oli taas räiskyvä äänekäs itsensä. Lähdöt tekivät tiukkaa, kontaktit se otti ja kulki muutenkin suhteellisen usvamaisesti. Perustreenit siis, ellei olisi ilmaantunut epämääräistä liikkumista puomilla ja renkaaseen törmäämistä. Usva siis liikkui puomilla vauhdikkaasti, mutta holtittomasti. Lähinnä minusta näytti siltä kuin se ei olisi hahmottanut alustaansa. Kerran se lipesi puomin aloituksen yli sellaisessa tilanteessa missä ongelmaa ei olisi pitänyt ilmaantua. Renkaaseen se hyppäsi itselleen epätyypillisesti sivusta, kolautten itsensä renkaan ja kiinnituksen väliin. Minulla jäi sitten kytemään epäilys sen näön heikkenemisestä. Tämän lisäksi se nimittäin tiputti myös medi-muurin palikat kerran. Siihenkin tietysti saattoi olla syynä vedättäminen, mutta pakko kuitenkin ottaa tuollaiset tavallisesti poikkeavat jutut tosissaan. Mimmillä syvyysnäön heikkeneminen ilmeni juurikin puomilta tippumisena (uskoin kerrasta) ja rimojen päälle hyppimisenä. Usvala on kyllä silmät harmaantuneet kovasti tämän talven aikana, joten ei olisi mikään ihme jos olisikin näkö hieman heikentynyt. Seurailen nyt sitten tilannetta.

Maanantaina oli sitten vuorossa Nupun bh-treenit. Treenailimme henkilöryhmää, maahanmenoa, seuraamista ja täyskäännöstä sekä luoksetuloa. Nuppu jaksoi koko ajan keskittyä täysillä, vaikka suurimman osan ajasta keskityin toisiin ja palkkailin sitä lähinnä kontaktin ylläpidosta.

• Seuraaminen alkaa olla suhteellisen suorassa, nyt kun itse älyän pitää asentoni. En siis saa olla itse mutkalla.


• Perusasennosta maahan Nuppu siirtää itseään mielellään 45 astetta vinoon, jotta saa paremman katsekontaktin -lisää treeniä


• Täyskäännöksen päädyin opettamaan siten, että koira kiertää minut. Ihan pihalla ollaan muutaman kokeilun jäljiltä


• Henkilörymässä olimme tarkoituksella niin likellä henkilöä, että Nupun mukavuusalue joutui koetukselle. Hyvin meni alun väistämisen jälkeen. Nuppu sai juonesta kiinni varsin nopeaa, vaikka alkuun vilkuili vuoroin henkilöä vuoroin palkkaa.


• Luoksetulo oli nopea ja eteen istuminen ihan kiva. Hieman otti painetta (nopeutti luoksetuloa) reunoilla Nupun juoksemisesta intoutuvista kavereista. Hyvin pysyi paikoillaan ennen luoksetuloa.

Kotia tullessa meitä odottikin sitten ihana yllätys. Usva oli ripuloinut olohuoneen karvalankamaton pestävään kuntoon. Illalla sain todeta kaikilla olevan vatsat sekaisin, eli ilmeisesti jokin pöpö on liikkeellä.

Sunnuntaina meillä olisi ollut Usvan kanssa Rally-tokotreenit, mutta jouduimme jättämään ne väliin mökkeilyn vuoksi. Oli kyllä kiva käydä mökillä taas pitkästä aikaa. Koiratkin pääsivät nauttimaan ulkoilusta leppoisassa säässä ja testaamaan uuden lelun. Osti Helsingin reissulla tuliaisiksi koirille Jolly egg-lelun (normaali hinta 31,90) vajaalla 13 eurolla.Ihastelin noita munan muotoisia palloja jo messarissa, mutta silloin jäi ostamatta suolaisen hinnan vuoksi. Josko vielä jostain saisi hieman pienemmän koon sopuhintaan. Lelu osoittautui tosiaan liian isoksi pumeille, mutta Lex sai siitä kyllä ilon irti. Taisi olla sille vielä mieluisampi kuin jääkarhupallo. Usva kyllä leikki ja sinkosi palloa jonkin verran, mutta ei vielä syttynyt siihen yhtä intohimoisesti kuin Leksu. Tuo on siitä kiva pallo, että se tekee pallonheittäjän täysin tarpeettomaksi. Hulluksi tuollakin toki koiransa saa, varsinkin malinoisin, jos ei yhtään rajoita toisen riemua.



Leksu pääsi heti alkajaisiksi hiihtämään isäntänsä kanssa 10 kilometrin hiihtolenkin ja siihen päälle reippaan kävelylenkin jäällä.Tyttöjen kanssa päädyimme kuljeskelemaan juuri auratulla mökkitiellä. Mimminkin oli siinä mukava mennä kun ei tarttunut lumi varpaisiin. Ihmeen nopeaa se pääsee, tehokkaalla ravilla, silloin kun se itse haluaa liikkua. Kävimme siis katsomassa onko tätini mökillään ja Mimmi kiihdytti sinne mennessä kunnon etumatkan. Paluumatkalla sillä riitti virtaa vielä muutamiin juoksuaskeliin omalle mökille.

Kuvausilma oli turhan harmaa, mutta tässä nyt muutamia kuvia mökiltä:

 Usva ja Nuppu

 Usva

Nuppu

 Mimmi

 Mimmi ja Nuppu

Leksasta tulee hiihtokuvia jahka saan hieman käsiteltyä niitä.

Tällä viikolla ohjelmassa olisi taas perjantaina agilitytreenit. Muuten treenailemme kotona bh-juttuja. Autoni on edelleen liikkumattomana pihalla. Sen akku simahti pahimpien pakkasten aikaan. Ostimme siihen uuden akun huomataksemme ettei vika ollutkaan akussa. Auto lähti akkuoperaation aikaan käyntiin kunnes ei sitten taaskaan käynnisty. Ostettu akku on jo tietenkin ehditty palauttaa kauppaan. Tämän viikon projektina olisi sitten selvittää mikä on vikana. Hurja, miten avuton ja orpo olo on kun ei ole autoa käytössä ja joutuu olemaan muide armoilla. Kaksi viikkoa on jo mennyt. Onneksi olen muutamaan otteeseen päässyt ajelemaan muiden autoilla. Tänään piti kyllä käydä hetki fiilistelemässä omassa autossa, ratin takana. On se vain niin ihanan..käytännöllinen auto, jos siis lähtisi käyntiin..