perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kesä on lomailua varten..
















Mökkeilyä, uimista ja hauskanpitoa. Treenailu on ollut pientä puuhastelua heinäkuun aikana. Olen  ollut saikulla selkäni kanssa jo melkein kaksi ja puoli viikkoa. Selkä jumi niin totaalisesti, etten pariin päivään päässyt juurikaan liikkeelle, edelleenkään en pysty nostamaan mitään. Vika selvisi viimein, eipä tuo olekaan vaivannut  vasta kuin reilut 10 vuotta. Onneksi paljon pystyy korjaamaan lihashuollolla.

Mitä me ollaan sitten tehty?

Nuppulle ja Usvalle aloitin metallisen noutokapulan työstämisen. USva ottaa jo sen suuhun, mutta väärästä kohdasta. Metalli ei sinänsä tuota sille ongelmia kun opetin sille noutamisen alunperin pikkulusikoilla. Nuppu jo kokeilee kapulan ottamista. Pitää vielä vähän itse miettiä miten jatkan tuota. Tokon vaikeampien liikkeiden opettaminen kiinnostaa nyt enemmän. Alo-luokasta olisi tietenkin järkevin aloittaa Nupun kanssa, jos kilpailemaan joskus haluan.

Agin ajatteleminenkin sattuu. Ennen saikkua kävin Nupun kanssa tekemässä kontakteja. Minulla oli agivire pois, koira oli hyvä. Saana kävi tällä viikolla Usvan kanssa ma ja ke esteillä. Usvalta alkaa vieraskoreus pikkuhiljaa karista ja kokeileekin jo vähän josko Saana antaisi periksi. Saana onneksi osaa käsitellä Usvaa. :) Harmittaa, etten saanut Kemin kisoihin vapaata, joten ne jäävät nyt sitten parilta väliin. Itse tulen kisaamaan seuraavan kerran varmaan Nupun kanssa hamassa tulevaisuudessa. Saanalla ja Usvalla seuraavat kisat onkin varmaan elokuun lopulla.

Usvan treenatessa Nuppu on päässyt harjoittelemaan rauhoittumista, noutoa ja 6 millistä starttipyssyä. Ampumisen kuuli ( ei ole kuuro ;) ) ja katsoi äänen suuntaan ja jatkoi sitten leikkimistä. Usva teki ke treeneissä loppujen lopuksi töitä vaikka pk-kentällä ammuttiin. Agi voittaa pelon ja auttaa kun vähän vaatii koiralta enemmän. Ei siis lähde pelkoon mukaan, vaan töitä on tehtävä vaikka hirvittäisi. Nuppu oli osan ampumisesta autossa Mimmin kanssa ja kumpikaan eivät reagoineet mitenkään.

Ukkosella ovat myös viilipyttyjä. Neljäs kuva on uintireissulta kun ukkonen tuli päälle. Nuppu ei edes huomannut jyrinää ja salamointia. Mimmi oli onnellinen omassa hiljaisessa maailmassaan. Usvakaan ei selkeästi pelkää enää niin älyttömästi kun Mimmi ei reagoi yhtään mitenkään paukkeeseen. Ja jos kiviä heittelisi veteen niin ei ehtisi miettiä asiaa senkään vertaa.

Fysiotetapeutti tulee perjantaina käsittelemään mummot. Mimmi ei pääse enää jännittämättä portaita alas. Koko ajan pitää valmistautua ottamaan kiinni mummelista jos näyttää vähänkään epävarmalta. Takajaloista on jo lihakset hävinneet. Vanhuus ei valitettavasti tule yksin.

Perjantaina onkin viimeinen vapaa arkiaamupäivä. Elo-joulukuun tietää mitä tekee aamusta iltapäivään. Pitää nauttia siitä senkin edestä. Josko lähtisimme Nupun kanssa kaupungille, mummot voisi jättää kotia nukkumaan.

Leksu on nauttinut kesästä ilman paineita. Kesäloman ohjelmaan kuuluvat  joka iltaiset uimareissut. Tekisi itsekin mieli pulahtaa mukaan näillä helteillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistä! Jätäthän jälkesi.