keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Tuotearvioinnin arviointia

Osallistuin mielenkiinnosta Smartsonin tuotetestaajahakuun. Testattavana tuotteena oli Purina Adventuros Nuggets namit, villisian makuisina (Board Flavour). Aika pian tuli sähköposti, jossa ilmoitettiin, että olimme päässeet testiryhmään ja kohta laatikkoon kolahti kuori, jossa oli yksi namipussi ja ohjeet tuotteen arvosteluun.




Itse arvostelun sai toteuttaa joko lomakkeen kautta testaajien yhteiseen blogiin, Smartsonin facebook-sivulle tai oman Instagram- tai twitter tilin kautta smartsonin ja purinan tunnisteilla. Valitsin tietenkin ensimmäisen, koska en edelleen omista kumpaakaan jälkimmäisistä tileistä. Lomakkeen kautta arvostelun ja kuvan lähettäminen oli helppoa ja onnistui muutamassa minuutissa. Lisäksi pääsi täyttämään tarkemman arvostelun tuotteesta linkin kautta avautuvalla lomakkeella. Näppärää ja helppoa.

Tuote itsessään oli varsin mielenkiintoinen, eikä välttämättä pelkästään positiivisessa mielessä. Nami oli nimensä veroisesti nuggetti ja kooltaan noin 2 x 2,5 cm. Haju oli mielenkiintoisen esanssinen, ehkä keinotekoisesti riistainen. Namien haju hieman kirveli nenääni, vaikka ei ollut mahdottoman voimakas. Nuggetin koostumus oli jännän tyynymäinen ja vaahtomuovinen. Nami tuntui ensialkuun sitkeältä pieniä, kunnes tajusin sen lähtevän helposti suikaleiksi pituussuunnassa. Suikaleet olivat varsin näppärän kokoisia.


Testin tässä vaiheessa pumit olivat jo kiinnostuneet asiasta ja norkoilivat ympärillä maistiaisia kärkkyen. Namit upposivat hyvin ja hienoista halua riistää namipussi käsistäni oli havaittavissa. Maku oli siis koiriin vetoava.

Koska koostumus, haju ja maistuvuus olivat niin mielenkiintoisia käänsin pussin takapuolen tutkimukseni kohteeksi. Perinteisesti myös eläinten ruokatuotteissa tuotteen sisältämät aineet pitäisi ilmoittaa siinä järjestyksessä mitä tuote sisältää eniten.

Koostumus:
Viljoja, Glyserolia, Lihaa ja eläinperäisiä tuotteita (8%)*, sokereita, kasviproteiinitiivisteitä, kasviperäisiä tuotteita, kivennäisaineita, öljyjä ja rasvoja. * Kosteutettuna määrä vastaa 16% lihaa ja eläinperäisiä tuotteita, joista vähintään 14% lihaa.

Huomiot tähän väliin: 
Viljat ovat tuttu juttu näissä tuotteissä, mutta glyseroli herätti mielenkiintoni, koska se on alkoholiyhdiste. 
Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena. Muoveissa glyseroli toimii pehmentimenä, liimoissa se estää kovettumista ja sokereissa kivettymistä. Kotioloissa glyserolia käytetään muun muassa puhallettavien saippuakuplien vahvistajana. Lisäksi räjähdysaineteollisuus käyttää sitä nitroglyserolin eli trinitroglyseriinin valmistukseen, jota saadaan kun glyseroli esteröityy typpihapon kanssa. Elintarvikkeiden lisäaineena glyserolia käytetään sakeuttamisaineena ja kosteudensäilyttäjänä ja sen E-koodi on E 422."
Mielenkiintoista, että glyseroli on mainittu tuotteessa ennen lihaa. Lihan erityislause sai miettimään kuinka vähän oikeasti lihaa on käytetty, jos käytetyistä eläinperäisistä tuotteista, joita tuotteessa on kosteana 16 %, niin tästä määrästä (eli 16 prosentista) on 14% lihaa. Toki ei voi olettaakaan, että fileitä yms. näihin tuotteisiin käytetään, mutta onko villisian makuinen nami nähnytkään lihaa? Se mitä eläintä tuotteessa käytetään ei mainita. Villisian liittäminen tuotteeseen selviää lisäaineista. En jaksanut yllättyä.

Lisäaineet:
Ravitsemukselliset lisäaineet: KY/kg: A-vitamiini: 13200; D3-vitamiini: 900; mg/kg: Kalsiumjodaatti: 3,4; Mangaanisulfaatti monohydraatti: 19; Sinkkisulfaatti monohydraatti: 438; Natriumseleniitti: 0,47;
Sensorinen lisäaine:mg/kg Villisian makuinen makuaine: 3000, 
Sisältää väriaineita ja antioksidantteja


Tässä vaiheessa menin katsomaan miten valmistaja mainostaa tuotettaan. Purina kertoo makupalan sisältävän vain vähän rasvaa, mutta paljon lihaa. Makupaloja kuvaillaan konstailemattomina koiran makupaloina, joissa yhdistyvät uudenlaiset maut ja jännittävä koostumus. Makuina on villisika, buffalo ja metsäkauris. Onneksi sivuilla muistetaan ilmoittaa, että tuotteet eivät sisällä em. eläinten lihoja. Koirille, jotka ovat luonnostaan seikkailijoita.

Minulta katosi kokonaan seikkailun- ja kokeilun halu ja päätin kaivella pakastinta ja pistää hirvelihat kiehumaan treeninameiksi. En voinut sanoa olleeni yhtään yllättynyt ja tuote vastasi odotuksiani, siis sitä minkälaisen mielikuvan sain namipussin ulkoasusta. Muistin vain elävästi miten sain itse aiheutettua vastaavilla tuotteilla ja niiden älyttömällä käytöllä (treenipalkkana) ensimmäiselle pumilleni herkistymisen kaikille lisäaineille ja pitkään jatkuneet allergiaoireet sekä niiden poishoitamiset. Ei kiitos enää ikinä. Onneksi markkinoilla on myös vähemmän keinotekoisia nameja ja peräti kotimaisten tuotemerkkien alla. Tuotetestaus itsessään oli mukava kokemus, koska se oli Smartsonilta hyvin hoidettu.

tiistai 10. marraskuuta 2015

Marraskuu


Marraskuut tuntuvat alkavan aina yhtä korottoman kauniina ja surumielisinä. Tämäkään marraskuu ei tule olemaan poikkeus kaikkien menneiden marraskuiden joukossa. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja loputtoman pimeä ja synkkä talvi tekee tuloaan. Samaan aikaan sitä on innoissaan ensilumesta kuin pieni lapsi ja toisaalta alkava talvi iskee päin kasvoja loskalumen muodossa. Viikonlopun ja lähipäivät olen ollut taas kerran isojen kysymysten äärellä ja joutunut toteamaan, että mikään ei ole niin varmaa kuin muutos ja jatkuva epävarmuus. Onneksi ihminen voi itse vaikuttaa siihen, miten asennoituu asioihin ja elämään ylipäätään. Joulukuuta odotellessa otetaan marraskuusta kaikki mahdollinen irti iloineen ja suruineen.

Positiivista heti tähän marraskuun alkuun on autoni parantuminen. Sain sen tänään huollosta takaisin ja taas lataa akku ja alle vaihdetut nastarenkaat kuljettavat meidät turvallisesti läpi talven. Pääsen siis taas kulkemaan myös päivällä näppärästi koirieni kanssa hallille treenailemaan. Tosin, palaaminen hetkeksi kolmivuorotyöhön tuo taas pientä muutosta meidän arkeen. Siihen onkin sitten totutteleminen pitkän yötyöläisyyyden jälkeen. Muutos on todella iso minun vuorokausirytmilleni sekä koirille.  Nehän eivät ole käytännössä olleet yksin kotona  yli neljää tuntia muutamia kertoja lukuunottamatta tässä parin vuoden aikana. Sopivasti Aino aloitti lauantaina juoksunsa ja tärppipäivät tietenkin osunevat minun päivävuoroihin ja Helsingin koulutuspäiville. Jee.