tiistai 19. tammikuuta 2016

Tossutaivas

Rovaniemellä on pakkanen purrut ihan urakalla niin ihmisiä kuin koiriakin. Mittarin laskettua -20 asteen paikkeille alkoi Aino valitella kylmiä varpaita. Armaksella alkoi palella -23:ssa asteessa. Nämä -30 asteen pakkaset ovat sitten olleet ihan oma lukunsa. Etsin pumien tossuja kaapeista mutta en löytänyt yhtään paria, vaikka kaikilla oli tossut olleet vielä viime talvena. Soitin äidilleni kysyäkseni mitä Usva oli pakannut mukaansa muuttaessaan. Sieltähän ne kaikki tossut löytyivät, myös Ainon on pienet punaiset. Usva tarvitsee tossuja kipittäessään liukkaaksi vahattuja kiviportaita kerrostalon neljänteen kerrokseen monta kertaa päivässä ja tietenkin ulkoillessaan pakkasella. Sain aikaisemmin moitteita siitä, ettei Usva ollut löytänyt hammasharjaansa mistään, mutta tossuja se oli kummasti löytänyt muuttokassiinsa toistakymmentä paria.

Koko S, myynnissä
Liukuestetossut ovat valitettavasti kuluvaa tavaraa, joten niitä tehdään itse. Usvalle ostettiin syksyllä kokeeksi rekikoirille tarkoitetut tossut, mutta ne olivat mummokoiralle liian jäykät ja yksi pitkä tarranauha turhan hankala pitkien jalkakarvojen kanssa. Tossut olisivat varmasti oivat sellaiselle, jolla ei ole pitkiä jalkakarvoja tarrautumassa tarroihin. Olisi siis hyvät tossut myynnissä, vink vink, eikä ole kuin kerran kokeillut.



Kerroin Ainon tossuja kysyessäni, että myös Armas kaipailee omia tossujaan. Ne olivat ilmeisesti jo
kuluneet loppuun, mutta tietämättäni käynnistin tossutehtaan. Parin päivän päästä sain nipun ihania tossuja ja eilen toisen mokoman ja lisää on kuulema tulossa kunhan löydän nahkapalasia kaapistani.

Kuka sanoi, ettei koiran tossut voisi olla myös sieviä? Nämä ovat kuin karamellit. Ainon toteemieläin on kettu, joten se koristaa sen tossuissa (ja pannassa). Hyvissä tossuissa on tärkeää istuvuus ja oikeaan kohtaan tuleva kiinnitys. Näissä on lisäksi ripustuslenkki ja nahkavahvikkeet pohjassa. Nahka on halkaistua nahkaa, joten se ei ole liukas. Yhdessä tossusarjassa on liukuestepohja, se on ommeltu aikuisten liukuestesukan pohjasta. Yhdestä isosta sukasta tulee melkein neljän tossun pohjat. Näppäläkäsineet ajavat saman asian tai lasten pikkusukkien pohjat. Kokeilematta on vielä purkista saatava liukuesteaine, mutta sitä on hankala saada postitettuna mistään näin pakkasten aikaan, aine kun ei saa jäätyä ennen käyttöä.

Tämän mallin tossut pysyvät hyvin jalassa normaalin remmilenkin, kunhan ne ovat oikean kokoiset, mutta irtijuoksenteluun meillä on ollut pitkän mallisia tossuja, joissa on kahdessa-kolmessa kohdassa kiinnitykset. Toiveissa olisi saada tossutehtaasta myös näitä irtiottotossuja. Oma aikataulu on ollut niin kiireinen, etten ole voinut muuta kuin kärrätä ostamiani kankaita äidilleni saaden takaisin kaikkea ihanaa. Hieman kyllä himottaisi kaivaa ompelukone esiin, mutta onneksi tähän hätään on käsitöihin hullaantunut lähellä.

Ulkoileminen on ollut kolmenkympin pakkasissa tuskaa myös tossut jalassa ja pomppa päällä, joten olemme yrittäneet käydä hallilla aina kun on ollut tilaisuu. Koirista kyllä näkee ulkoilun vähyyden, sillä niistä tulee pakkasella samanlaisia mökkihöperöitä kuin minustakin, ja hallilla treenatessa on virtaa riittänyt. Olen aika ahkerasti kuvaillut videoita, mutta saa nähdä päätyvätkö ne milloinkaan tänne blogiin asti vai jääkö vain minulle omaan ihmettelyyn.


sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Blogissa juhlan aihetta! - Arvonta


Syntymäpäivien ja tärkeiden päivämäärien muistaminen on yleensä minulle yhtä vaikeaa kuin oman hääpäivän muistaminen. Tällä kertaa olin laittanut myös blogini syntymäpäivän kalenteriin ylös. Koiramaailmassa kahdeksanvuotiasta pidetään jo veteraanina, ja olen itse onnellinen siitä, että bloggausintoni on kestänyt näinkin kauan. Kahdeksaan blogivuoteen mahtuu monenlaista ja tämän postauksen myötä tulin taas tehneeksi pikakelauksen meidän elämämme onnellisimpiin ja kipeimpiin hetkiin. Harmillisesti aloitin bloggauksen vuodatus.net sivustolla ja vaikka sainkin tekstit ja osan kuvista (vuodatus hävitti kuvat usealta vuodelta) siirrettyä tänne bloggerin puolelle vuonna 2012, niin en saa todellisia tilastoja mistään. Bloggerin puolella luetuimpia, tunteita herättäviä tai blogilleni tyypillisiä tekstejä ovat olleet seuraavat (poislukien kaikki treenipostaukset ja näyttelyretket).










Miten blogini on muuttunut näiden vuosien aikana? 
Pikaselauksella huomasin, että olen saanut oman ääneni kuuluviin enkä enää kirjoita alkuvuosien tapaan pelkästään treenijutuista. Otan herkemmin kantaa asioihin, varsinkin jos koen asian itselleni tärkeäksi faktoihin nojaten. Tosin, koskaan minulle ei ole ollut ominaista huudella mutuja, vaan silloin kuin sanon jotain niin seison sen takana. Blogina tämä on muuttunut treeniblogista lähemmäksi sitä kaikkea mikä minulle on koiraharrastuksessa tärkeää. Tavoitteena on edelleen monipuolinen koirablogi, jonka keskiössä on meidän tavallinen aktiivinen elämämme.

Oli miten oli, niin haluan ilahduttaa blogini lukijoita pienellä synttäriarvonnalla.

Blogin alkuperäistä henkeä kunnioittaen arvon varastostani kaksi treenilelusettiä, joista toinen on tarkoitettu pienille koirille ja toinen vähän isommille koirille. Palkintoon siis kuuluu Road Kill-lelu ja Klinin treenipatukka.



Arvontaan osallistut linkittämällä oman ja/tai suosikkiblogisi. Tällä tavalla saan itselleni lisää mielenkiintoista luettavaa. Muistathan laittaa s-postisi sekä sen haluaisitko S vai M/L- kokoisen lelusetin.

Viimeinen osallistumispäivä on 31.1.2016